Ero sivun ”Koijärvi (järvi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 51:
[[Maa- ja metsätalousministeriö]]n asettama Koijärven seurantatoimikunta esitti vuonna 1987 jättämässään mietinnössä Koijärven alueen rauhoittamista luonnonsuojelulain mukaisesti ja liikkumiskiellon määräämistä järvelle lintujen pesinnän ajaksi. Järvialueen lunastaminen valtiolle alkoi pian kevään 1979 tapahtumien jälkeen, mutta se on edennyt määrärahojen rajallisuuden ja monien muiden vastaavien, samanaikaisten hankkeiden vuoksi varsin hitaasti. Lunastusmenettelyä nopeutti kuitenkin valtioneuvoston määräys, jonka mukaan koko järven alueen on oltava lunastettuna valtiolle vuoden 2009 loppuun mennessä. Loppuvuonna 2008 lunastamatta olivat vielä viimeiset palstat. Koijärvi on liitetty valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja [[Natura 2000]] -verkostoon.<ref>Salo 2009, s. 89.</ref>
Koijärven kuivattamista ajaneet kuivatusyhtiön osakkaat olivat tyytyväisiä lopputulokseen, jonka mukaan heidän peltonsa pidetään kuivina neljällä pumppuasemalla. Suojelutoimista huolimatta Koijärven arvo lintujärvenä ei ole säilynyt ennallaan, koska sen umpeenkasvu on maan kohoamisen ja järven pohjaan kertyvän orgaanisen aineksen vuoksi jatkunut. Järvialueen pesimälinnustosta ovat kokonaan kadonneet muiden muassa [[naurulokki]] ja [[nokikana]] sekä [[punasotka|puna-]] ja [[tukkasotka]], ja muiden muassa [[heinäsorsa]]n, [[tavi]]n, [[haapana]]n sekä rantakanalintujen kannat ovat voimakkaasti taantuneet. Sen sijaan [[kurki]]kanta on säilynyt elinvoimaisena, ja lisäksi siellä pesivät esimerkiksi [[laulujoutsen]] ja [[ruskosuohaukka]]. Järven soistumisesta on hyötynyt käytännössä vain [[pensastasku]], jota pesii alueella huomattavasti aiempia vuosikymmeniä enemmän.<ref>Salo 2009, s. 90.</ref>
Koijärven kuivattamisen paikallisen vastustajan Antero Vuoren mukaan yleinen mielipide oli alusta alkaen järven rauhoittamisen kannalla. Sen sijaan monien vastakkaisiin leireihin ajautuneiden Koijärven kuivatusyhtiön osakkaiden keskinäiset suhteet katkesivat kiistan vuoksi, ja niihin vedettiin mukaan myös vuosikymmenten takaisia erimielisyyksiä. Joidenkin osalta jopa perhesuhteet menivät poikki lopullisesti, ja hiljainen juopa on erottanut Koijärven alueen maanomistajia vielä 2000-luvulla.<ref>Salo 2009, s. 112.</ref
Koijärvelle on vuonna 2007 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään kunnostustoimiksi ruoppausta, järvikasvillisuuden niittämistä ja veden pinnan nostoa 50 senttimetrillä. Suunnitelman tekoon ovat osallistuneet Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja Pehkijärven suojeluyhdistys. Suunnitelman toteuttaminen riippuu valtion rahoituksesta.<ref>Salo 2009, s. 90.</ref>
| |||