Ero sivun ”Unesco” versioiden välillä

| jäsenet = 195 jäsenvaltiota<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.unesco.org/new/en/member-states/countries/| Nimeke =List of the 195 Members (and the 8 Associate Members) of UNESCO |Julkaisu= |Julkaisija=UNESCO| Viitattu =18.12.2011 }}</ref>

Unescon tunnuslause ”Building peace in the minds of men and women”, ”Rauhanrakentaminen miesten ja naisten mielissä” juontaa järjestön [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisestä perussäännöstä, joka alkaa sanoin: “koska sodat syntyvät ihmismielissä, myös rauhan puolustus on rakennettava ihmismieliin”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/perussaanto| Nimeke = Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 30/1956 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussääntö| Tekijä = Unescon yleiskokous | Ajankohta = 16. marraskuuta 1945 | Julkaisija = Opetusministeriö | Viitattu = 5.9.2014}}</ref> Perussääntönsä mukaisesti Unescon tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan rakentamiseen, [[köyhyys|köyhyyden]] vähentämiseen, [[kestävä kehitys|kestävään kehitykseen]] ja kulttuurienväliseen dialogiin edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän avulla.

Koulutus kaikille -prosessi ({{k-en|Education for All}}, EFA) sai alkunsa vuonna 1990 Thaimaassa pidetyssä maailmankonferenssissa, jossa tavoitteeksi asetettiin kaikkien lasten saaminen peruskoulutuksen piiriin vuoteen 2000 mennessä ja aikuisten lukutaidottomuuden vähentäminen puolella. Senegalissa vuonna 2000 pidetyssä seurantakokouksessa, Maailman koulutusfoorumissa (World Education Forum, WEF), hyväksyttiin uusi toimintaohjelma.

#pääsy kaikille peruskoulutukseen

Näistä kaksi tavoitetta – yleinen perusopetusmahdollisuus kaikille vuoteen 2015 mennessä sekä sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa vuoteen 2005 mennessä – kuuluvat myös [[YK:n vuosituhattavoitteet|YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteisiin]]. Koulutus kaikille -prosessi etenee samanaikaisesti kansainvälisenä, kehitysyhteistyön muodossa toteutuvana kumppanuusohjelmana ja kansallisina prosesseina. Jäsenmailla on päävastuu tavoitteiden toteutumisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/koulutuskaikille/?lang=fi| Nimeke = Koulutus kaikille -prosessi| Tekijä = Opetus- ja kulttuuriministeriö | Julkaisija = Opetus- ja kulttuuriministeriö | Viitattu = 5.9.2014 }}</ref>

Unesco on vuodesta [[1972]] ylläpitänyt [[maailmanperintöluettelo]]a. Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon hyväksymä kansainvälinen sopimus. Sen keskeisenä lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen.

Unescolla on johtava globaali rooli sanan- ja lehdistönvapauden, mediakehityksen ja informaation edistämisessä. Sananvapaus, moniarvoinen ja riippumaton media sekä pääsy tietoon ovat edellytyksiä demokraattisen yhteiskunnan kehitykselle. Lisäksi Unescon viestintä- ja informaatio-ohjelman painopisteenä ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, Afrikkaa, vähiten kehittyneet maat, pienet saarivaltiot sekä nuoriso.

Suomen rahoituksella on tuettu mm. Bosnian, Serbian, Palestiinalaisalueiden sekä Afrikan maiden riippumattomien tiedotusvälineiden ja mediainstituuttien kehitystä, ohjelmasisältöjen tuotantoa, toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten koulutusta ja ammattitaidon kehittämisestä. Lisäksi on kiinnitetty huomiota sanan- ja lehdistön vapauteen sekä toimittajien turvallisuuden lisäämiseen.

Unesco on yksi YK:n itsenäisistä erityisjärjestöistä omine toiminta- ja päätöselimineen ja budjeteineen. Unescolla on 195 jäsenmaata ja 9 liitännäisjäsentä. Unesco on kansainvälinen valtioiden välinen järjestö, jonka korkein päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva yleiskokous, joka vastaa politiikan peruslinjauksista ja hyväksyy ohjelman ja budjetin. Päätösten toteuttamisesta vastaa 58 jäsenmaasta koostuva, kaksi kertaa vuodessa kokoontuva hallintoneuvosto.

{| class="wikitable sortable"

|-

|-

| {{Britannia}}

| 1962–1974

| {{Ranska}}

| {{Espanja}}

|{{Japani}}

Unesco on eräs yhteistyötaho Suomen kehityspolitiikan toteuttamisessa. Suomi korostaa erityisesti koulutuksen, kulttuurin sekä sananvapauden ja avoimen ja riippumattoman viestinnän merkitystä konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Suomi tukee kestävän kehityksen, rauhankulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun sekä tasa-arvon edistämiseen liittyvien näkökohtien sisällyttämistä Unescon kaikkeen ohjelmatoimintaan.

Suomi liittyi Unescoon vuonna 1956 ja on jäsenyytensä aikana ollut järjestön useiden elinten ja komiteoiden jäsen. Vuonna 2013 Suomi valittiin Unescon maailmanperintökomitean jäseneksi. Suomen Unesco-politiikan toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka kanssa ulkoasiainministeriö on tiiviissä yhteistyössä erityisesti horisontaalisissa, ulkopoliittisia ja YK-järjestelmään liittyviä näkökohtia sisältävissä kysymyksissä. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlandunesco.org/public/default.aspx?nodeid=34696&contentlan=1&culture=fi-FI |Nimike=Suomen toiminta ja tavoitteet Unescossa|Tekijä = Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja Unescossa | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö | Viitattu = 5.9.2014 }}</ref>

Suomen Unesco-rahoituksen temaattisina painopisteinä on tyttöjen ja naisten koulutuksen tukeminen, ammatillisen ja teknillisen koulutuksen kehittäminen sekä sananvapauden, mediakehityksen ja tietoon pääsyn edistäminen. Tyttöjen ja naisten koulutuksen tukeminen edistävät tasa-arvoa, ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä. Ammatillisen ja teknillisen koulutuksen kehittämisellä luodaan mahdollisuuksia työelämään ja yhteiskuntien kehittämiseen osallistumiselle ja ennalta ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Suomen rahoitus Unescon koulutussektorille kanavoidaan pääasiassa Education for All -teknisen avun ohjelman kautta. Suomi tukee Unescoa jäsenmaksuosuuden lisäksi erilaisilla vapaaehtoisilla tukimaksuilla. Suomen jäsenmaksuosuus vuodelle 2013 on noin 1,5 miljoonaa euroa. Maksu suoritetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista. Ulkoasiainministeriön Unesco rahoitus vuosille 2014–2015 on yhteensä 2,4 miljoonaa euroa, josta Opetusta kaikille -ohjelmalle 2 miljoonaa euroa ja kansainvälisen viestinnän kehittämisohjelmalle 400 000 €. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=307996&contentlan=1&culture=fi-FI| Nimeke=Kehitysyhteistyön rahoituskohteet, 2.6.2014 Unesco |Tekijä = Ulkoasiainministeriö | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö | Viitattu = 5.9.2014 }}</ref>