Ero sivun ”Pohjola-Norden” versioiden välillä

1 227 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
Päivittänyt tiedot organisaatiouudistuksen mukaisesti.
(AM:osiossa oikeaan paikkaan (ei ulkoisia linkkejä tekstiin))
(Päivittänyt tiedot organisaatiouudistuksen mukaisesti.)
| logon_koko =
| perustettu = [[1924]]
| kotipaikka =
| puheenjohtaja = Anne-Mari Virolainen
| toiminnanjohtaja = Michael Oksanen
| toiminnanjohtajan-nimike = pääsihteeri
| kotipaikka =
| hallitus =
| jäsenmäärä = 80007000
| kotisivu = [http://www.pohjola-norden.fi/ www.pohjola-norden.fi]
| jäsenlehti = Pohjola-Norden-lehti
| jäsenmäärä = 8000
| huomautukset =
}}
 
'''Pohjola-Norden''' on poliittisesti sitoutumaton, [[pohjoismainen yhteistyö|pohjoismaista yhteistyötä]] tekevä [[kansalaisjärjestö]]. Vuonna [[1924]] perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa järjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja [[pohjoismaat|Pohjoismaiden]] tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkostopaikallisyhdistysverkosto, [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto|Nuorisoliitto]] sekä noin 80007000 henkilöjäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_kansalaisjarjestona/?id=146 | Nimeke=Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
 
==Historia==
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] asukkaat kokivat tarvetta syventää keskinäistä yhteistyötään. Vuonna [[1919]] perustettiin kansalliset Norden-yhdistykset [[Ruotsi]]in, [[Norja]]an ja [[Tanska]]an, [[1922]] [[Islanti]]in ja [[1924]] [[Suomi|Suomeen]]. Yhdistysten toiminta lähti alusta alkaen alhaaltapäin kansalaisista itsestäänruohonjuuritasolta ja perustui yhteisen kielen, kulttuurin ja historian sekä maantieteen luomaan vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
 
Maailmansotien välisenä aikana toiminta perustui erilaisiin kursseihin, juhliin sekä opiskelija- ja kulttuurivaihtoon. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen toiminta kehittyi laajaksi kansanliikkeeksi, ja piirejä ja paikallisyhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kantavana voimana oli erityisesti kummi- ja ystäväkuntayhteistyö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/pohjoismainen_yhteistyao/norden-yhdistykset/norden-yhdistysten_historiaa/?id=131 | Nimeke=Norden-yhdistysten historiaa | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
 
Alusta lähtien tärkeä osa toimintaa on ollut yhteydenpito poliittisiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus ([[1954]]), yhteiset työmarkkinat ([[1954]]) ja sosiaalietuudet ([[1955]]). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus. Tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä on poistaa jäljellä olevia rajaesteitä Pohjoismaissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_edunvalvontajaarjestaonaa/?id=147 | Nimeke=Pohjola-Norden edunvalvontajärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
==Toiminta==
 
Yhdessä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa yhdistysPohjola-Norden tarjoaa [[Pohjoismaat|Pohjolassa]] asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen.
 
Pohjola-Norden edistää [[skandinaaviset kielet|pohjoismaisten kielten]] opetusta, osaamista ja käyttöä tarjoamalla kouluissa tapahtuvan opetuksen tueksi erilaisia oppimateriaaleja, tukemalla opettajia, oppilaita ja opiskelijoita matka-avustuksin ja osallistumalla yhteispohjoismaisiin kielihankkeisiin. Paikallis- ja aluetason [[virkamies|virkamiehille]] Pohjola-Norden järjestää koulutustilaisuuksia mm. pohjoismaisista sopimuksista ja niiden käytännön sovelluksista. Seminaarit ovat osa pohjoismaista rajaestetyötä ja niiden tavoitteena on erityisesti parantaa tiedonkulkua viranomaisilta kansalaisille.
 
Pohjola-Norden järjestää myös elinkeinoelämän ja järjestöelämän piirissä työskenteleville tarkoitettuja eri teemoihin keskittyviä seminaareja pyrkien valaisemaan pohjoismaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjola-Norden ylläpitää myös Suomessa [[Pohjoismaiden ministerineuvosto]]n [[Haloo Pohjola]] -neuvontapalvelua Pohjoismaasta toiseen muuttaville kansalaisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/?id=145 | Nimeke=Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
 
==Organisaatio==
 
Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja yhdistysverkosto. Paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen on noin 100.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/yhdistykset/?id=71 | Nimeke=Yhdistykset | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref> Paikallisyhdistysten alueellisina yhteistyöeliminä toimii kahdeksan piiriä, ja niiden tukena on viisi aluetoimistoa: Itä-Suomen alueen toiminnanjohtaja työskentelee [[Kuopio]]ssa, [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja [[Satakunta|Satakunnan]] alueen [[Turku|Turussa]], [[Pohjanmaa|Pohjanmaan]] [[Vaasa]]ssa, [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] alueen [[Jyväskylä]]ssä ja Pohjois-Suomen alueen [[Rovaniemi|Rovaniemellä]]. Vaasan ja Jyväskylän piiritoimistojen yhteydessä toimii myös pohjoismainen tiedotustoimisto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/piirit_ja_alueet/?id=43 | Nimeke=Piirit ja alueet | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
 
Pohjola-Nordenin ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, joka valitsee liittohallituksen.
1

muokkaus