Ero sivun ”Alaskan osto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 15:
== Neuvottelut ==
[[Tiedosto:Alaska purchase.jpg|thumb|300px|Sopimus Alaskan myynnistä allekirjoitettiin maaliskuussa 1867. Kuvassa vasemmalta oikealla: Robert S. Chew, [[William Henry Seward]], [[William Hunter]], herra Bodisco, [[Eduard de Stoeckl]], [[Charles Sumner]] ja [[Frederick W. Seward]].]]
Joulukuussa 1866 Venäjän keisari [[Aleksanteri II]] lähetti Venäjän Yhdysvaltain erikoislähettilään paroni [[Eduard de Stoeckl]]in avaamaan neuvottelut. De Stoeckl lähestyi asiassa ensin Yhdysvaltain sisäministeri [[William Henry Seward]]ia, jonka tiedettiin pitkään kannattaneen Alaskan ostamista Yhdysvalloille. De Stoeckl ja Seward aloittivat kahdenkeskiset neuvottelut Alaskan myymisestä Yhdysvalloissa 11. maaliskuuta 1867., Miehetja saivat sopimusluonnoksen valmiiksi 29. maaliskuuta.<ref name="brita"/>
 
== Sopimus ja sen voimaansaattaminen ==
Sopimuksen mukaan Yhdysvallat ostaisi Alaskan alueen Venäjältä 7,2 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Alkuperäisen luonnoksen mukaan kauppahinta olisi ollut tasan seitsemän miljoonaa dollaria, mutta Venäjä nosti kauppahintaa 200&nbsp;000 dollarilla vielä ennen sen hyväksymistä. Sopimus tuli Yhdysvaltain senaatin käsiteltäväksi 30. maaliskuuta ja se hyväksyttiin 9. huhtikuuta äänin 37-2.<ref name="nyt/> Presidentti [[Andrew Johnson]] hyväksyi sopimuksen 28. toukokuuta. Alue siirtyi virallisesti Yhdysvaltain omistukseen 18. lokakuuta, jolloin [[Sitka]]ssa pidettiin lipunvaihtoseremonia.<ref name="brita"/><ref name="dep-of-state"/>
 
Monet [[Yhdysvaltain edustajainhuone]]en jäsenet olivat kuitenkin vielä Alaskan ostamisen jälkeenkin tyytymättömiä sopimukseen. Edustajainhuoneen ja presidentti Johnsonin välit olivat tulehtuneet, kun Johnson oli poikkeuksellisesti hylännyt senaatin ehdokkaan maan seuraavaksi sotaministeriksi. Kaupan lopullisesti sinetöineet lakiehdotukset menivät edustajainhuoneessa kyteneestä vastustuksesta huolimatta läpi heinäkuussa 1868. Venäjä vaikutti lakiehdotusten hyväksymiseen organisoimalla suuren vaikutuskampanjan ja lahjomalla joitakin kongressiedustajia.<ref name="nyt/>.<ref name="brita"/>
 
== Vaikutukset ==
Valtaosa yhdysvaltalaisistayhdysvaltain asukkaista ja yhdysvaltalaismediastamediasta suhtautui Alaskan ostamiseen myönteisesti. Jotkut uskoivat kaupan olevan jopa askel [[Kanada]]n liittämiseksi osaksi Yhdysvaltoja. Osa lehdistöstä – ja erityisesti [[Horace Greeley]]n omistama ''[[New York Tribune]]'' – kuitenkin suhtautui kauppaan hyvin negatiivisesti ja nälvi sisäministeri Sewardia kaupan vuoksi.<ref name="brita"/><ref name="nyt/>
 
Alaskan myymisen myötä Venäjä luopui viimeisestä siirtokunnastaan Pohjois-Amerikan mantereella.<ref name="dep-of-state"/> Alaskassa asuneet venäläiset saivat kaupan jälkeen poistua vapaasti takaisin Venäjälle tai hakea kolmen vuoden sisällä Yhdysvaltain kansalaisuutta. Valtaosa venäläisistä päätti palata takaisin kotimaahansa.<ref name="brita"/>
 
Ensimmäisten vuosikymmenten aikana Alaskan olemassaoloon ei juurikaan kiinnitetty huomiota Yhdysvalloissa. Alaskaa hallitsi aluksi [[Yhdysvaltain armeija]], jolta valta annettiin kesäkuussa 1877 lyhyeksi aikaa [[Yhdysvaltain valtiovarainministeriö]]lle. Valtiovarainministeriön jälkeen aluetta hallitsivat vuorollaan sotavoimien eri osastot, kunnes alueelle toukokuussa 1884 luotiin siviilihallinto, jotta kaivostoimintaa säädelleet lait saataisiin voimaan.<ref name="brita"/> Vuonna 1896 Alaskan läheltä [[Yukon]]ista löytyi suuri kultasuoni, mikä aloitti [[Klondiken kultaryntäys|Klondiken kultaryntäyksen]] Alaskan läpi.<ref name="dep-of-state"/> 1900-luvulla alueen merkittävyyttä lisäsivät suuret öljylöydöt<ref name="al-oil"/> sekä alueen strategisesti tärkeä rooli [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodssa]].<ref name="dep-of-state"/>.
 
== Lähteet ==