Ero sivun ”New Deal” versioiden välillä

Käytännössä New Deal tarkoitti [[John MartinMaynard Keynes|keynesiläistä]] talouspolitiikkaa, jossa liittovaltio pyrki luomaan talouskasvua tukemalla työllistymistä julkisilla investoinneilla. Investoinnit rahoitettiin pääasiassa [[velka]]rahalla. Liittovaltio myönsi 500 miljoonan dollarin (nykyrahassa noin 9,25 miljardia) helpotuspaketin osavaltioiden ja kaupunkien työllisyysohjelmiin. Välttääkseen uusia lamoja Rooseveltin hallinto lisäsi merkittävästi talouden sääntelyä, eteenkin pankkisektorille. Näistä kuuluisin oli ns. ''Glass–Steagall Act'', joka kielsi pankkeja riskeeraamasta asiakkaiden talletuksia pörssissä.

New Deal koostui kahdesta lainsäädäntöpaketista, joista ensimmäinen keskittyi taloudellisiin investointeihin ja toinen sosiaalisiin uudistuksiin. ''Toisen New Dealin'' keskeisintä sisältöä oli työväestön järjestäytyneisyyden lisääminen ja [[ammattiyhdistys]]ten toiminnan helpottaminen. Köyhyyttä pyrittiin suitsemaan [[sosiaaliturva]]n käyttöönotolla.

New Dealin myötä Yhdysvaltojen talous elpyi ja työttömyys kääntyi laskuun. Rooseveltille New Deal merkitsi vakiintunutta kansansuosiota ja hän pysyi maan presidenttinä aina kuolemaansa saakka. Roosevelt valittiin presidentiksi yhteensä viisi kertaa. New Deal määritteli Yhdysvaltojen politiikkaa pitkälle 1900-lukua ja monet sen aikaisista ohjelmista ovat käytössä vieläkin, joskin useat tunnetaan nykyään eri nimellä. Rooseveltin seuraaja Dwight D. Eisenhower jätti New Dealin suurimmilta osin voimaan ja vielä 1960-luvulla [[Lyndon B. Johnson]]in "Great Society" -ohjelma perustui suurilta osin New Dealin esimerkkiin. Vasta 1970-luvulla [[Richard Nixon]]in ollessa presidenttinä talouden sääntelyä alettiin merkittävissä määrin purkaa. Kuitenkin jopa [[Ronald Reagan]] ja [[George H. W. Bush|George H.W. Bush]] pitivät osaltaan kiinni joistain New Dealin pankkisääntelyä koskevista säädöksistä. ''Glass-Steagall'' hylättiin vasta [[Bill Clinton]]in hallinnon toimesta 1990-luvulla.

Demokraattien vuoden 2016 presidenttiehdokas ja senaattori [[Bernie Sanders]] pitää New Dealia talouspoliittisen ajattelunsa perustana. Toisin kuin 30-luvulla, Sanders haluaa huomioida julkisissa investoinneissa myös ympäristönäkökohdat, minkä vuoksi hänen tavoitteisiinsa viitataan joskus "Vihreänä''vihreänä New Dealina''".