'''Kasviorganologia''' on [[kasvitiede|kasvitieteen]] osa-alueen [[kasvimorfologia]]n osa-alue, joka tutkii [[Kasvit|kasvin]] ulkoista rakennetta, kuten [[Hedelmä|hedelmien]] tai [[Kukinto|kukintojen]] muotoa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://finto.fi/afo/fi/page/p5485|Julkaisija = Finto, suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu|Julkaisu = AFO - Viikin kampuskirjaston ontologia|Nimike = Kasviorganologia|Viitattu = 30.10.2014|Ajankohta = |Kieli = }}</ref> Esimerkiksi [[Juuri|juuristoon]] voi muodostua [[Mukula|mukuloita]], kuten [[Porkkana|porkkanalla]] tai [[Lanttu|lantulla]], tai mukulamaisia versojuuria, kuten [[Daaliat|daalialla]]. Juuret voivat olla myös kiipimäjuuria, kuten [[Köynnöskasvi|köynnöskasvien]] juuret. [[Maavarsi|Maavarret]] voivat olla esimerkiksi [[Juurakko|juurakoita]] tai [[Sipuli (kasvinosa)|sipuleita]]. Kasvin [[Varsi|varren]] rakenne vaikuttaa koko kasvin muotoon esimerkiksi siten, että [[Puuvarsi|puuvartiset]] kasvit ovat [[Varpu|varpuja]], [[Pensas|pensaita]], tai [[Puu|puita]]. [[Kukka| Kukat]] voivat olla [[kaksineuvoinen|kaksineuvoisia]], jolloin sekä [[Emi|emit]]ettäja [[Hede|heteet]] ovat samassa kukassa, tai ne voivat olla [[yksineuvoinen|yksineuvoisia]], tai neuvottomia. Kuivat hedelmät voivat olla [[Kota (hedelmä)|kotia]], jotka aukeavat, tai ne voivat olla [[Pähkylä|pähkylöitä]] tai [[Lohkohedelmä|lohkohedelmiä]]. Mehevät hedelmät puolestaan voivat olla [[Marja|marjoja]] tai [[Luumarja|luumarjoja]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Antero Pankakoski|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Edita, Opetushallitus|Nimike = Puutarhurin kasvioppi|Viitattu = 30.10.2014|Selite = |Sivu = 42, 48, 163, 180-182|Vuosi = 1996|Kieli = |Isbn = 951-37-1932-4}}</ref>
