Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1930” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Vaalit Suomessa}}'''Suomen 14. [[eduskuntavaalit]]''' järjestettiin 1.–2. lokakuuta. Presidentti [[Lauri Kristian Relander]] oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä vain runsas vuosi [[eduskuntavaalit 1929|edellisten vaalien]] jälkeen. Aiheena uusien vaalien pitämiseen oli se, että eduskunta oli jättänyt [[kommunistilait]] [[lepäämäänjättämissäännöstö|lepäämään]] yli vaalien.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid – Harvey) | Sivu = 932, art. Eduskunta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1977 | Tunniste = ISBN 951-1-04170-3}}</ref>
 
Äänestysvilkkaus nousi edellisvaaleista yli kymmenen prosenttiyksikköä ja vaaliuurnilla kävi ensimmäisen kerran yli miljoona äänioikeutettua. Kuluneen vuoden aikana yleinen poliittinen virtaus oli vienyt vahvasti oikealle. Vallinnut pula-aika ja poliittisten olojen epävakaus eivät kuitenkaan hyödyttäneet vasemmistoa, vaan vaalivoiton korjasi omia radikaaleja uudistuslupauksiaan jaellut äärioikeisto. Sama ilmiö koettiin myös [[Saksa]]ssa; erona oli kuitenkin, että toisin kuin Suomessa sosialistit olivat olleet hallitsevassa asemassa Saksan [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallassa]]. Vasemmisto koki kannatuksensa aallonpohjan, eikä kommunistien vaalilistoilta valittu yhtäkään edustajaa. Sen sijaan kokoomus, jonka piirissä [[Lapuanliike|lapualaisuus]] oli saanut eniten vastakaikua, saavutti siihenastisen ennätyksensä, 42 paikkaa. Tätä enemmän kansanedustajia puolue sai vasta yli puoli vuosisataa myöhemmin, [[eduskuntavaalit 1987|vuoden 1987 vaaleissa]]. Myös [[Maalaisliitto]] oli kannatuksensa huipulla saadessaan 59 paikkaa. Kahden kolmasosan määräenemmistönsä ansiosta porvaripuolueiden oli helppo saada kommunistilait ajetuiksi läpi uudessa eduskunnassa.<ref>Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet'', s. 92–93, Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
 
Näissä vaaleissa valittu eduskunta muutti uuteen [[Eduskuntatalo]]on Helsingin Arkadianmäelle vuonna 1931.