Ero sivun ”Vilna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, vanhentunut lähde vaihdettu uuteen, + lähde (kultturipääkaupunki 09) |
Vilnan juutalaisista |
||
Rivi 196:
Toiseen maailmansotaan asti Vilna oli pitkälti puolalais-juutalainen kaupunki. Saksalaisten vuonna 1916 tekemän väestönlaskennan mukaan Vilnan asukkaista puolalaisia oli 54,7 prosenttia, [[Juutalaiset|juutalaisia]] 41,5 prosenttia, liettualaisia 2,1 prosenttia, venäläisiä 1,6 prosenttia, valkovenäläisiä 0,4 prosenttia ja saksalaisia 0,6 prosenttia. Puolalaisten vuonna 1931 tekemän väestönlaskennan mukaan puolalaisia oli 65,9 prosenttia, juutalaisia 28 prosenttia, venäläisiä 3,8 prosenttia, valkovenäläisiä 0,9 prosenttia, liettualaisia 0,8 prosenttia, saksalaisia 0,3 prosenttia ja ukrainalaisia 0,1 prosenttia.{{lähde|Milloin alkoi tämä puolalais-juutalainen aikakausi? Miehittäjien ja sotilaiden vaikutus väestöön ja laskennan kirjauksiin? Suuriruhtinaskunnan aikaan ja vielä 1800-luvun lopulla seudulla oli erittäin runsaasti valkovenäläisiä.}}
Vilna oli Itä-Euroopan [[jiddiš]]inkielisen kulttuurin keskuspaikka, jonne oli vuosisatojen kuluessa kerääntynyt juutalaista älymystöä. Sanotaan, että pysähtyessään 1812 Vilnaan [[Napoleon I|Napoleon]] kutsui sitä "pohjoisen Jerusalemiksi". Ennen toista maailmansotaa Vilnan asukkaista oli juutalaisia kolmasosa, noin 60 000, ja heillä oli 105 synagogaa ja rukoushuonetta ja kaksi juutalaista päivälehteä. Siellä perustettiin [[YIVO]]-instituutti, jonka tehtäväksi tuli koota tietoa juutalaisesta kulttuurista ja kerätä arkisto.<ref>Rydell, s. 278</ref> Juutalaisten siirrot ja kulttuurin tuhotyön panivat alkuun neuvostoliittolaiset, jotka Puolan vallattuaan olivat liittäneet kaupungin Liettuaan.<ref>Rydell, s. 283</ref> Kun saksalaiset vuorostaan valtasivat Vilnan kesäkuussa 1941, he aloittivat tuhotyön, jossa he tuhosivat käytännöllisesti katsoen koko juutalaisyhteisön. Osa tapettiin paikalla, osa vietiin keskitysleireihin. Juutalaisten kirjastot ja arkistot ryöstettiin, osa niistä vietiin Saksaan, suurin osa poltettiin tai vietiin läheiseen paperitehtaaseen raaka-aineeksi. Saksalaiset vetäytyivät kaupungista heinäkuussa 1944.<ref>Rydell, s. 298–311</ref>
Vilna toimi [[Euroopan kulttuuripääkaupunki]]na vuonna 2009.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/more_info/evaluations/docs/culture/ecoc2009_en.pdf|nimeke=Ex-Post Evaluation of 2009 European Capitals of Culture|julkaisu=|julkaisija=Euroopan unioni|viitattu=4.12.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Rivi 289 ⟶ 291:
== Lähteet ==
* Anders Rydell, ''[[Kirjavarkaat]]'', s. 298–311 Gummerus 2017 ISBN 978-951-24-0362-2
===Viitteet===
{{viitteet|viitteet=
<ref name="VilnaAirport-Railway2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.litrail.lt/wps/portal/!ut/p/c1/04_SB8K8xLLM9MSSzPy8xBz9CP0os3h3C2N_VzcPIwMDH3NHAyNTU69gPyd_Q-MQQ_1wkA6zeAMcwNFA388jPzdVvyA7rxwADztqiA!!/dl2/d1/L0lJSklKQ2dwUkNncFJDZ3BSQ2dwUkNncFJDU0NRb0tVUW9LVVFvS1VRb0tVUW9LVVFBISEvNE9NREFBQUFBR0JBQUFBRUNCQVFvTUtEQWhRNENPQWdod2tLSkNnaEkwR05CZ2hvc09MRGdoWXdlUEhnSkVTUkVnU0prS1pDZ1RKVWFWR2dTcDBHZEJnVHBNV1RGZ1NZLzRCazRSSVhSRW1RVVUzSk1oNG9BU1pMeFFBa3lQaWdCSmtfRkFJaVJCaUpNZ29wdVNaRHhRQWt5WGlnQkprZkZBQ1RKLUtBUS82X0c4M09FRkgyMDBMN0EwMjU1SlNOQk8xSk01LzdfRzgzT0VGSDIwMEw3QTAyNTVKU05CTzFKRTQvZW4vbmV3c1R5cGUvbmV3c1BlcmlvZE1vbnRoL25ld3NQZXJpb2RZZWFyL3NlbGVjdGVkTmV3c0lkL2NvbS5pYm0ud29ya3BsYWNlLndjbS5hcGkuV0NNX0NvbnRlbnQlME5ld3MuMjAwOC0wOC0wOC4wMDEuZW4lMGM3ZThjZTAwNGFjMGQwNzJiODFkZmZhNDYzZWJmOTA0JTBmYWxzZS83X0c4M09FRkgyMDBMN0EwMjU1SlNOQk8xSkUx/| Nimeke = New route (to Vilna Airport) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Tiedote junayhteydestä Vilnan lentokentälle lokakuusta 2008 lähtien | Julkaisu = | Ajankohta = 2008-08-08 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lietuvos Geležinkeliai – SC Lithuanian Railways | Viitattu = 2010-03-07 | Kieli = {{en}}}}</ref>
| |||