Ero sivun ”Andromedan galaksi” versioiden välillä

Andromedalla on useita seuralaisgalakseja, joista kirkkaimmat ovat pienet elliptiset galaksit [[Messier 32|M32]] ja [[Messier 110|M110]]. Niistä ensiksi mainittu on hyvin kiinteässä yhteydessä emägalaksiinsa ja aiheuttanut häiriöitä sen kierteisrakenteeseen. Muita himmeämpiä seuralaisgalakseja ovat Herschelin löytämä NGC 185, d'Arrestin löytämä NGC 147, hyvin himmeät kääpiögalaksit And I, And II, And III, And IV (epävarma), And V, And VI (''Pegasuksen kääpiögalaksi''), And VII (''Kassiopeian kääpiögalaksi'') ja And VIII. Lisäksi galaksilla on 350–550 pallomaista tähtijoukkoa. Niistä kirkkain, G1 eli [[Mayall II]], on koko Paikallisen ryhmän kirkkain pallomainen joukko ja sen näennäinen kirkkaus on Maasta katsottunakin vielä 13,72^m. Se sijaitsee 170 000 valovuoden päässä emägalaksistaan ja sen keskuksessa on arviolta noin 20 000 kertaa Aurinkoa massiivisempi [[musta aukko]]. Galaksin kirkkain tähtipilvi on saanut oman tunnuksensa [[NGC 206]], sillä Herschel oli lisännyt sen omaan luetteloonsa löydettyään kohteen [[17. lokakuuta]] [[1786]].

 

 

==Havaitseminen==