Versio 27. maaliskuuta 2017 kello 10.08 muokkaa Lympri (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 053 muokkausta Kumottu muokkaus 16375657, jonka teki 213.216.217.194 (keskustelu) no ei kyllä ollu "voi" niitten tunnuslause :D Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 27. maaliskuuta 2017 kello 12.57 muokkaa kumoa 85.76.35.190 (keskustelu) →‎Tausta ja toteutus: Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 7: ==Tausta ja toteutus== Talvisodan aikana Ruotsissa levisi tunnuslause ''[[~~Finlands sak~~neger är ~~vår~~dumma]]!'' ("Suomen asia on meidän!"). Maa tarjosi heti turvapaikkaa Suomen lapsille. Suomi olisi halunnut auttamisen tapahtuvan ensisijaisesti Suomessa ja kieltäytyi aluksi. Ruotsalaiset hyväntekeväisyyttä harjoittavat naiset sopivat asiasta [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]in kanssa. Ruotsi oli jo aikaisemmin ottanut vastaan sotalapsia, mutta ei näin suurta määrää.<ref name="AP">[http://www.kinothalia.fi/tiedotteet/175.pdf Historiallinen tausta: Suomen sotalapset] Äideistä parhain -elokuvan tiedote. Lähteet: Kavén, Pertti: 70 000 pientä kohtaloa – Suomen sotalapset. Otava, 1985 ja Suomen Pakolaisapu</ref> Ensimmäiset sotalapset matkustivat [[Turku\|Turusta]] [[Tukholma]]an [[15. joulukuuta]] [[1939]] [[Arcturus]]-laivalla. Valtaosa lapsista kuljetettiin myöhemmin rautateitse pimennetyin ikkunoin varustetuilla junilla [[Tornion rautatieasema\|Tornio]]n-[[Haaparannan rautatieasema\|Haaparannan]] raja-aseman kautta. Ensisijaisesti mukaan otettiin kaupunkilaislapsia – kaupungit olivat yleensä myös suurimman pommiuhan kohteita. [[Talvisota\|Talvisodan]] päätyttyä lapsia palautettiin Suomeen, mutta jatkosodan aikana lapsia vietiin Ruotsiin uudelleen. Palautukset Ruotsista jatkuivat läpi koko 1940-luvun.<ref name="AP"/>

Ero sivun ”Sotalapset” versioiden välillä