Ero sivun ”Joseph Caillaux” versioiden välillä

26 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
(edellinen muokkaaja on ilmeisesti vahingossa kumonnut pääosan tekemistään hyödyllisistä muutoksista; palautetaan ne ja tehdään pari lisää)
[[Italia]]n [[Pariisi]]n-[[suurlähettiläs]] järjesti 16. maaliskuuta 1914 Ranskan presidentille [[Raymond Poincaré]]lle juhlat. Sinne oli kutsuttu puolisonsa Henrietten kanssa myös Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministerinä. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa oikeistolaisen ''[[Le Figaro]]'' -sanomalehden päätoimituksen ohi, rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi päästä lehden päätoimittajan [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref name=VK167>{{Kirjaviite | Nimeke= Vuosisatamme Kronikka | Sivu=167| Selite=Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan| Julkaisija= Gummerus| Vuosi= 1999| Tunniste=ISBN 951-20-2893-X<}}</ref>
 
Kesken keskustelun rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux oli radikaali [[sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan 1911–1912 [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin]] aikana, jolloin [[Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa, oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a, joka vastusti tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref name=VK167/>
 
''Le Figaro'' ryhtyi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux vaati kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
Rekisteröitymätön käyttäjä