Ero sivun ”Valkovenäläiset” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 81:
==Historia==
[[tiedosto:Південні білоруси з Століна.jpg|220px|thumb|vasen|Valkovenäläisiä kansallisasuissa vanhassa valokuvassa.]]
Valko-Venäjä esiintyi terminä ensimmäistä kertaa 1200-luvulla. Valkoiseen viittava nimi tulee sanasta ''Bela'', joka tarkoittaa valkoista tai vapaata. Nykyiset
[[Lublinin unioni]]n myötä vuonna 1569 Liettuasta ja siten nykyisestä Valko-Venäjästä tuli osa [[Puola-Liettua]]a. Puolan myöhemmissä jaoissa he päätyivät puolestaan [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ja [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] alaisuuteen. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] melskeessä valkovenäläiset saivat ensimmäistä kertaa myös oman valtion, [[Valko-Venäjän kansallinen tasavalta|Valko-Venäjän kansallisen tasavallan]], joka oli tosin saksalaisjoukkojen miehittämä. Sen korvasi sittemmin Neuvostoliittoon kuulunut [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta]]. Kun Venäjä romahti ja tilalle asettui [[Neuvostoliitto]], valkovenäläiset olivat vaarassa menettää kulttuurillisen identiteettinsä. Propagandassa valkovenäläiset esitettiin usein takapajuisina maalaisina, jotka puhuivat ja kirjoittivat "vääränlaista" venäjän kieltä. Venäjä korvasikin valkovenäjän kielen suurilta osin käytöstä 1900-luvun loppupuoleen mennessä. [[Riian sopimus|Riian sopimuksella]] 1921 Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Puolaan, mutta [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Neuvostoliitto miehitti alueen jälleen vuonna 1939. Toinen maailmansota teki valtavaa vahinkoa alueella. Maa menetti kolmanneksen väestöstään ja monet kylät ja kaupungit tuhoutuivat. Väestö kasvoi takaisin sotaa edeltäneisiin lukemiin vasta 1980-luvulla.<ref name="EGE" />
|