Wikipedia

Ero sivun ”Canon 60 -mittajärjestelmä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Teollisen moduulijärjestelmän valinta: Lisätty ilmeisesti puuttuva sana tekstin joukkoon.
kirjoitusvirhe
Rivi 3:
==Blomstedt ja suhdeoppi==
 
Canon 60 perustui vuosikymmeniä jatkuneisiin tutkimuksiin. Blomstedt kiinnostui moduulikysymyksistä talvi- ja jatkosodan aikana tutustuttuaan Helsingissä vierailleen [[standardi]]soinnin [[kansallissosialistinen Saksa|saksalaisen]] oppi-isän [[Ernst Neufert]]in ajatuksiin ja hänen 12,5 senttimetrin moduulille perustuvaan ''Oktametri''-järjestelmäänsä.<ref name="kansallis">Henttonen 2001</ref> Blomstedt arvio tulevaa teollistuvaa arkkitehtuuria varten olevan välttämätöntä suunnitella ennalta harmonisoitu mittasarja. <ref name="pallasmaa">Pallasmaa 2005</ref>
 
Toinen Canon 60 -systeemin syntyyn vaikuttanut järjestelmä oli vuonna 1943 julkistettu [[Le Corbusier]]in [[Modulor]]. Canon 60 oli periaatteessa Modulorin rationaalinen jatkovaihe. Modulorin pienennökset ja suurennokset johtivat vaikeasti käsiteltäviin irrationaalilukuihin, joten Blomstedt otti perustaksi ''pienten kokonaislukujen kerrannaiset''.
 
Lisäksi Blomstedt oli suuresti vaikuttunut [[sveitsi]]läisen [[Hans Kayser]]in (1891–1964) ajatuksista, jotka olivat moderni versio antiikin [[Pythagoras|pythagoralaisuudesta]].<ref name="kansallis"/> Blomstedtilla oli Kayseriin henkilökohtaiset yhteydet.<ref name="pallasmaa"/>
 
Pythagoras keksi tasasoinnun, periaatteen jonka mukaan länsimaisen soinnutuksen harmoniseksi mielletyt intervallit ovat värähtelevän kielen yksinkertaisia suhteita, 1/1, 1/2, 2/3, 3/4, 4/5 ja 5/6.<ref name="kahri">Kahri, Pyykkönen 1984, s. 309</ref>. Blomstedt oletti, että silmän ja korvan välittämien aistimusten harmonisuuden tuli olla lähtöisin samoista periaatteista.<ref name="pallasmaa"/>
 
Blomstedt katsoi myös, että mittajärjestelmän moduulin tuli olla suhteellinen, relatiivinen. Hän ryhtyi kärsivällisesti empiirisesti tutkimaan pienten kokonaislukujen kerrannaisia, niistä koostuvia sarjoja ja vastaavuuksia. Blomstedt piti lähtökohtana antiikin suhdeharmonian vaatimusta, ja toisaalta suunnittelutyön käytännön toteutusta: yksinkertaisia ja helppoja laskutoimituksia. Hänen teoriansa pyrkivät yhdistämään kehon mitat, aritmeettiset lukusarjat ja sävelopin yhtenäiseksi ''suhdeopiksi'', jota voitaisiin käyttää työkaluna arkkitehtuurissa.<ref name="kansallis"/><ref name="pallasmaa"/>
 
===Välivaiheita===
Blomstedt jatkoi lukusarjatutkimuksiaan vuosia. Vuonna 1954 esitellessään suunnittelemaan teollista rakennusjärjestelmää, hän totesi että jatkuvalla puolituksella aikaansaadulla lukusarjalla voisi olla edellytykset yleiseksi mittasarjaksi, ja ehdotti sarjaa: 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne. <ref name="pallasmaa"/>
 
Vuonna 1957 Blomstedt julkaisi välivaiheena tutkielman ''Moduulivariaatiota 180 cm mitasta''. Tutkielmassa ihmisen pituus 180 cm oli jattujaettu 60:een osaan.<ref name="pallasmaa"/>
 
Blomstedt päätyi ottamaan moduulin perusluvuksi 60, sillä se on pienin luku, johon sävelopin viiden pääintervallien jakajat muodostavat kokonaisluvut menevät tasan ([[oktaavi]] 1/2, [[kvintti]] 2/3, [[kvartti]] 3/4, [[iso terssi]] 4/5 ja [[pieni terssi]] 5/6).<ref name="kansallis"/>, <ref name="pallasmaa"/>
Rivi 22:
===Canon 60: harmoninen mittasarja===
 
Mitta- ja suhdejärjestelmä Canon 60 julkaistiin ensimmäisen kerran ''Le carré bleu'' -aikakauslehdessä vuonna 1961. Perusmoduuleiksi Blomstedt valitsi luvut 75, 100 ja 125, jotka muodostivat suorakulmaisen kolmion. Kolmion halkaisi hypotenuusaa vasten kohtisuora jana, ja syntyneet pikkukolmiot halkaistiin vastaavasti. Tällöin syntyneiden kolmioiden kaikki kymmenen janaa olivat pituuksiltaan kokonaislukuja. Syntynyt lukusarja on 27, 36, 45, 47, 60, 64, 75, 80, 100 ja 125. Luvuilla oli myös täsmälliset sävelopilliset vastineensa.<ref name="pallasmaa"/>
 
Canon 60 on suhteellinen lukusarja, jossa luvuille voidaan antaa eri yksikköjä: mm, cm, m, tuuma. Lukusarjaa voidaan myös kertoa ja jakaa kokonaisluvuilla ilman harmonian särkymistä, esimerkiksi 5x75=375. Tällöin kyse on oktaavisiirtymästä. Blomstedt sitoi sarjan ihmisen pituusmittaan 3 kertoimella (3x60=180), eli kahden oktaavin siirtymällä.<ref name="pallasmaa"/>
Rivi 28:
==Canon 60 käytössä==
 
Erityisesti asuntosuunnittelua tehnyt Blomstedt käytti harmonisia sarjoja myös päivittäisessä suunnittelutyössä toimistossaan. Jo ennen Canon 60 -sarjaa jokaiselle hankkeelle pyrittiin etsimään perusluku, jota suhteessa käyttäen päädyttäisiin harmoniseen ja parhaaseen arkkitehtoniseen lopputulokseen.<ref>Suomen rakennustaiteen museo 2007: Aulis Blomstedt</ref> Peruslukua saatettiin vaihtaa jopa kesken suunnittelun.
 
Varhaisin kohde, jossa Blomstedtin moduulimitoitus on selvästi havaittavissa on vuonna 1954 valmistunut Suomen taiteilijaseuran ateljeerivitalojen kohde [[Tapiola]]ssa. Esimerkki Canon 60-sarjan käytöstä on poikkeuksellisen onnistuneeksi lisärakennukseksi arvioitu Helsingin Työväenopiston laajennus vuodelta 1959. Peruslukuna rakennuksessa on 36 ja päämoduulina 360 cm. Samaten Blomstedt käytti järjestelmää 1959 valmistuneissa As.Oy Riistapolku 1:n kerrostaloissa ja 1962 valmistuneessa As.Oy Nelikon rivitalossa Tapiolassa.<ref>Suomen rakennustaiteen museo 2007: Itäranta</ref>
Rivi 34:
==Teollisen moduulijärjestelmän valinta==
 
Blomstedt päätyi Canon 60 -järjestelmän kuvaamaan ratkaisuun vuoden 1960 tienoilla. Tämän jälkeen hän päätti tutkimuksensa.
 
Blomstedtin Canon 60 on yksi pisimmälle viedyistä pyrkimyksistä yhdistää arkkitehtuurin ''suhdeoppi'' ja nykyaikaisen teollisen tuotannon mitoituslogiikka. Järjestelmä ei kuitenkaan yleistynyt. Tilalle nousi ainoastaan teknisen tuotannon ehdoilla suunniteltu [[moduulimitta|3M-moduuliin]] perustuva mitoitus.<ref name="kahri"/> Samalla menetettiin suhteellisen järjestelmän joustavuus ja harmonia. Blomsted itse totesi 3M-moduulijärjestelmästä vuonna 1971: ''"Meidän päiviemme moduulikäsitteestä on kokonaan poistettu antiikin vaatimus suhdekauneudesta."''<ref name="ark">Blomstedt/Arkkitehti 2/1971</ref>
 
==Katso myös==
Rivi 47:
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3118| Nimeke = Aulis Blomstedt| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen rakennustaiteen museo | Viitattu = 29.12.2007| Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1411/| Nimeke =Blomstedt, Aulis (1906–1979) | Tekijä =Maarit Henttonen | Tiedostomuoto = | Selite =maksullinen | Julkaisu =Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 6.9.2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu =29.12.2007 | Kieli = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä =Juhani Pallasmaa | Otsikko = Ihminen - talo - kosmos : Aulis Blomstedt ja pythagoralainen harmoniikka| Julkaisu = Tieteessä tapahtuu | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero =2005/5 | Sivut =27-35 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tieteellisten seurain valtuuskunta | Selite =Artikkeli perustuu esitelmään Tieteen päivillä 2005: "Taiteet ja suhdejärjestelmät" (15.1.2005) | Tunniste =ISSN 1239-6540 | www =http://www.tieteessatapahtuu.fi/0505/pallasmaa.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu =29.12.2007 |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Esko Kahri, Hannu Pyykkönen | Nimeke=Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu | Vuosi=1984 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rakennuskirja Oy| Tunniste = ISBN 951-682-076-x| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =29.12.2007 | Kieli = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Aulis Blomstedt| Otsikko = Ihminen arkkitehtuurin mitta| Julkaisu = Arkkitehti| Ajankohta = | Vuosikerta =1971 | Numero = 2 | Sivut = 25|Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Arkkitehtiliitto | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =29.12.2007 |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
 
Rivi 58:
 
==Aiheesta muualla==
* {{Verkkoviite | Osoite =http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/c997a42a133f2175c2256e04002c4d39?OpenDocument | Nimeke =869:1083 vk 07/03. Sarjakoski Helena: Taidehistoria: Rationalismi ja runollisuus. Aulis Blomstedt ja suhteiden taide| Tekijä = Helena Sarjakoski | Tiedostomuoto = | Selite = Väitöstiivistelmä | Julkaisu =| Ajankohta = 22.12.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin yliopisto | Viitattu = | Kieli = }}
 
[[Luokka:Arkkitehtisuunnittelu]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Canon_60_-mittajärjestelmä”