Ero sivun ”Ensimmäinen sortokausi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Ajurien venäläistäminen ja venäjänkieliset katukyltit: ajuri --> vuokra-ajuri |
postimanifestista on nyt oma artikkeli; siirretty huomio suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta oikeaan asiayhteyteen |
||
Rivi 89:
Santarmilaitos kuului virallisesti venäläiseen sotaväkeen, eikä se ollut Suomen lakien alainen. Se oli vasta Bobrikovin aikana aloittanut laaja-alaisemman Suomen oikeuksia loukkaavan toiminnan, josta oli v. 1900 valtiopäivillä annettu tuomitseva lausunto. Vuonna 1903 santarmit saivat uuden ohjesäännön, jonka jälkeen ne osallistuivat moniin laittomiin tekoihin, kotirauhan rikkomiseen, passien tarkastamiseen ym. Vuosien 1904-1905 valtiopäivien jälkeen [[ahvenanmaa]]laiset valtiopäivämiehet joutuivat Turun satamassa venäläisten santarmien ahdistelemiksi, kun heillä ei ollut näiden vaatimia passeja. Tämä välikohtaus aiheutti koko maassa suurta kiihtymystä. Porvarissääty, jota tämä oikeudenloukkaus koski, esitti, että pitää ryhtyä toimenpiteisiin, ettei sellaista vastaisuudessa tapahtuisi. Tämän johdosta säädyt anoivat hallitsijalta, että hän kumoaisi v. 1903 vahvistetun santarmien ohjesäännön ja muut säädökset, '' "ettei santarmeja enää käytettäisi toimissa, jotka koskevat Suomen kansalaisia tahi jotka muuten kuuluvat järjestysvallan tehtäviin tässä maassa." ''<ref>P. E. Svinhufvud 1, s. 291-292</ref>
==== Postimanifesti (1890) ====
{{Pääartikkeli|[[Postimanifesti]]}}
Yksi ensimmäisistä sortotoimenpiteistä tapahtui Suomen kenraalikuvernööri [[Fjodor Logginovitš Heiden|Heidenin]] johdolla, kolmen venäläis-suomalaisen toimikunnan laatima Suomen tulli-, raha- ja postilaitoksen yhdenmukaistamisen hanke vastaavien venäläisten laitosten kanssa.<ref name="Tk64">Parmanen, ''Taistelujen kirja'' 1, s. 64.</ref><ref>Virkkunen, ''Laillisiin oloihin!'', s. 1.<br>Nevalinna, ''Murrosajoilta'', s. 183..<br>Merikoski, ''Taistelu karjalasta'', s. 77.<br>Korhonen, ''Suomen historian käsikirja'' 2, s. 292.<br>Klinge, ''Keisarin Suomi'', s. 309-316.<br>Tommila, ''Venäläinen sortokausi Suomessa'', s. 27, 191.</ref><ref name="juva8-514-517">Juva, 8, s. 514-517.</ref><ref>Puntila, s. 63-64.<br>Platonov, s. 458-459.<br>Hyvämäki, ''Ennen routaa'', s. 93-94.</ref>
Rivi 96 ⟶ 97:
Keisari vahvisti Heidenin ehdotukseen perustuvan postimanifestin, joka määräsi mm. sen että Suomen postilaitoksessa oli noudatettava Venäjän ohjesääntöjä ja taksoja sekä venäläisten viranomaisten antamia ohjeita, venäläiset viranomaiset saivat oikeuden toimittaa tarkastuksia ja osallistua ylempien postivirkailijoiden nimitykseen ja postilaitoksen menosäännön vahvistamiseen. Komiteoiden suomalaiset jäsenet olivat vastustaneet manifestia, pitäen sitä Suomen perustuslain vastaisena.<ref>Kivikataja, s. 8-10</ref>
12. kesäkuuta 1890 julkaistiin postimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja postitoimesta Suomen Suuriruhtinaanmaassa (AsK 16/1890), joka alisti [[Suomen Posti|Suomen postilaitoksen]] Venäjän postilaitoksen ja sisäasiainministeriön alaiseksi.<ref>Cederberg, ..Suomen uusinta historiaa.., s. 34<br>''Suomen postilaitoksen historia 1638-1938'' 1, s. 249-250.</ref>
Kenraalikuvernööri Heidenin johtama venäläis-suomalainen komitea ehdotti, että Suomessa käytettävä rahayksikkö oli muutettava kulta[[rupla]]ksi, joka arvoltaan vastaisi neljää [[Suomen markka|markkaa]]. Hopeisiksi ja kuparisiksi vaihtorahoiksi tulisivat [[kopeekka|kopeekat]], jotka vastaisivat neljää [[penni]]ä Suomen rahassa. Suomalainen raha olisi varustettava eri merkinnällä erotukseksi venäläisestä rahasta.
Rivi 166 ⟶ 167:
Seuraavaksi ryhdyttiin [[Konni Zilliacus|Konni Zilliacuksen]] aloitteesta koota [[Pro Finlandia (adressi)|Pro Finlandia -kulttuuriadressia]], jonka allekirjoitti 1 063 kulttuuripersoonaa eri puolilta [[Eurooppa]]a, kahdestatoista maasta. Maanantaina [[26. kesäkuuta]] 1899 saapuivat lähetystön jäsenet eri tahoilta Pietariin.<ref>Öhquist, s. 54</ref> Keisari ei ottanut myöskään tätä adressia vastaan, mutta lähetystö sai kansanjoukot ympärilleen palatessaan Suomen läpi kotimaihinsa.<ref name="Klinge, Keisarin Suomi, s. 358"/><ref>Juva, 9, s. 27, 34–44</ref><ref>Korhonen, Suomen historian käsikirja 2, s. 310-312</ref>
=== Postimanifesti (1900)===
[[15. kesäkuuta|Kesäkuun 15. päivänä]] [[1900]] annettiin määräys, että Suomen postimerkit jäävät pois käytöstä ja venäläismalliset postimerkit tulevat niiden tilalle kotimaisessa postiliikenteessä 14. tammikuuta 1901 lähtien. Ulkomaille lähtevä posti on varustettava venäläisillä merkeillä.<ref>Juva, 9, s. 62</ref><ref>P. E. Svinhufvud 1, s. 155</ref> [[Suomen vaakuna|Suomen jalopeuran]] tilalle [[postimerkki|postimerkkeihin]] tuli Venäjän [[kaksipäinen kotka]].
Venäjältä, Vienan karjalasta kotoisin olevat kulkukauppiaat olivat kierrellessään ympäri Suomea, levittäneet venäläisten viranomaisten liikkeelle laskemia perättömiä huhuja muun muassa maan jakamisesta [[torppari|torppareille]]. Kulkukauppiaat olivat alkuun tuoneet myytävät tavaransa Venäjältä, mutta vuosisadan loppupuolelta lähtien he ostivat tavaransa pääasiassa tukkukaupoista, joita olivat perustaneet Suomeen muuttaneet entiset kulkukauppiaat.
|