Ero sivun ”Ääni” versioiden välillä

20 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
Muokkausta
(Kumottu muokkaus 16292481, jonka teki 195.148.153.18 (keskustelu))
p (Muokkausta)
'''Ääni''' on kuultavissa olevaa mekaanista [[aalto (fysiikka)|aaltoliikettä]] tai mainitun aaltoliikkeen [[korva|kuuloelinten]] kautta aiheuttama [[kuuloaisti]]mus tajunnassa. Ääniaalto ei etene [[tyhjiö]]ssä vaan tarvitsee [[väliaine]]en edetäkseen. Väliaine voi olla missä tahansa [[olomuoto|olomuodossa]], kuten [[neste]]enä, [[kaasu]]na, [[kiinteä olomuoto|kiinteänä]] tai [[plasma]]na. Kun väliaineena on kaasu (esimerkiksi [[ilma]]) ääniaalto etenee pitkittäisenä. Kiinteissä aineissa esiintyy myös poikittaisia ääniaaltoja.<ref name="muteaani">{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/arkisto/mustut/mute/aai01.htm| Nimeke = Ääni| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = mute: musiikin teoriaa webissä| Ajankohta = 1998| Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Tampereen yliopiston Musiikintutkimuksen laitos| Viitattu = 21.1.2017| Kieli = {{fi}}}}</ref><ref name="sibaaani">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.siba.fi/akustiikka/index.php?id=8&la=fi| Nimeke = Ääni ja sävel| Tekijä = Aarre Joutsenvirta| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Akustiikan perusteet| Ajankohta = 24.2.2009| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sibelius-akatemia| Viitattu = 21.1.2017| Kieli = {{fi}}}}</ref> Tieteellistä äänentutkimusta kutsutaan [[akustiikka|akustiikaksi]].
 
[[Ultraääni|Ultraääniksi]] kutsutaan yli 20 &nbsp;kHz:n taajuuksia ja [[Infraääni|infraaääniksi]] alle 16 &nbsp;Hz:n taajuuksia<ref name="sibahertsisenttidesibeli">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=13| Nimeke = Hertsi, sentti ja desibeli| Tekijä = Aarre Joutsenvirta| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Akustiikan perusteet| Ajankohta = 24.2.2009| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sibelius-akatemia| Viitattu = 21.1.2017| Kieli = {{fi}}}}</ref>.
 
Korkeataajuuksisen [[Ultraääni|ultraäänen]] avulla suoritettavilla mittauksilla voidaan selvittää mm. paksuuksia, etäisyyksiä tai jonkin kohteen sijainti. Ultraääntä käytetään lämmönlähteenä [[hitsaus|hitsauksessa]] erityisesti muoveja hitsattaessa. [[kaikuluotain|Kaikuluotaimien]] toiminta perustuu ultraääneen.
===Äänen taajuus ja spektri===
:''Pääartikkeli [[äänenkorkeus]]''
Äänen taajuuden yksikkö on hertsi ([[Hz]]). Taajuus kertoo ääniaaltojen värähtelyjen lukumäärän sekunnissa. Mitä enemmän värähdyksiä ääniaalloissa on, sitä korkeampi ääni syntyy.<ref name="muteaani" /> Ihmiskorva on herkimmillään aistimaan ääniä 500&ndash;4&nbsp;000 hertsin välillä. Ihmisen [[korva]] erottaa yleensä taajuuksia 20&ndash;20&nbsp;000&nbsp;Hz<ref name="muteaani" />, ja ääniä, joiden [[taajuus]] on niiden yläpuolella, kutsutaan [[ultraääni]]ksi. Ääniä, jotka ovat taajuudeltaan niin matalia, että ihmiskorva ei kykene niitä havaitsemaan, kutsutaan [[infraääni]]ksi. Yleensä infraäänellä tarkoitetaan alle 20 &nbsp;hertsin taajuisia ääniä. — [[Piano]]n äänialue on n.&nbsp;30–5&nbsp;000 Hz. Äänen taajuuden kaksinkertaisuminen tai puolittuminen merkitsee [[oktaavi]]n muutosta sävelkorkeudessa.
 
Yleensä äänen [[spektri]] koostuu useista eri [[äänes|ääneksistä]], mutta puhtaan siniaallon voidaan katsoa olevan äänes, jolla on vain yksi [[taajuus]] ja [[amplitudi]].
===Äänen nopeus===
:''Pääartikkeli [[äänen nopeus]]''
Äänen nopeus mitataan kilometreinä per tunti. Nopeus ei ole vakio, vaan se riippuu väliaineesta ja lämpötilasta. Äänen nopeus 0 °C:n lämpöisessä ilmassa on 331,4&nbsp;m/s ja kasvaa jokaista astetta kohden lämpötilan noustessa. Huonelämpötilassa (22 °C) äänen nopeus on noin 345 &nbsp;m/s.<ref name="tieku" /><ref name="sibahertsisenttidesibeli />
 
Esimerkkejä keskimääräisestä äänen nopeudesta, kun väliaine on kiinteä:
{{Viitteet|viitteet
<ref name=HA>Karjalainen, Matti: [http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf ''Hieman akustiikkaa'']. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.</ref>
<ref name=ta>{{Kirjaviite | Tekijä=Toivanen, Jarmo | Nimeke=Teknillinen akustiikka, "Meluakustiikan käsitteitä ja määritelmiä" | Sivut=438–441 | Selite=Suomenkielinen oppikirja, 816 sivua | Julkaisija=Otakustantamo | Vuosi=1976 | TunnisteIsbn=ISBN 951-671-123-5}}</ref>
}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | TunnisteIsbn=ISBN 951-22-4412-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=Kansainvälinen englanninkielinen oppikirja, 430 sivua | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | TunnisteIsbn=ISBN 978-1-118-86654-2}} [https://users.aalto.fi/~vpulkki/Communication_Acoustics] [https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossing, Tomas D. & Moore, Richard F. & Wheeler, Paul A.| Nimeke=The Science of Sound | Julkaisija=Pearson Education Limited, Third Edition | Vuosi=2014 | TunnisteIsbn=ISBN 1-292-03957-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivanen, Jarmo | Nimeke=Teknillinen akustiikka, "Kaiuttimet" | Sivut=261–359 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Otakustantamo | Vuosi=1976 | TunnisteIsbn=ISBN 951-671-123-5}}
 
{{Metatieto}}
18 981

muokkausta