Ero sivun ”Kirjavarkaat” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Kirja | nimi-suomi = Kirjavarkaat<br><small>Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana</small> | nimi-alkuperäinen = Boktjuvarna<br><small>Ja... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 22. maaliskuuta 2017 kello 21.23
Kirjavarkaat: Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana (Boktjuvarna. Jakten på de försvunna biblioteken) on ruotsalaisen toimittajan Anders Rydellin kirjoittama kirja, jossa hän kertoo, miten saksalaiset natsivallan aikana ryöstivät ja tuhosivat eurooppalaisia kirjastoja.
| Kirjavarkaat Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana |
|
|---|---|
| Boktjuvarna Jakten på de försvunna biblioteken |
|
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Anders Rydell |
| Kieli | ruotsi |
| Kustantaja | Norstedts |
| Julkaistu | 2015 |
| ISBN | 978-91-1-306532-8 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Pekka Marjamäki |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 2016 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 474 |
| ISBN | 978-951-24-0362-2 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirja on toinen osa trilogiaksi suunnitellusta kokonaisuudesta, joka kertoo toisen maailmansodan aikaisesta kulttuurirosvouksesta. Kirjan aineistoa kootessaan Rydell kiersi ympäri Eurooppaa selvittämässä kirjojen ja kirjastojen kohtaloita. Aiemmin Rydell on kirjoittanut natsien taidevarkauksista August-palkintoehdokkaana olleen Plundrarna.[1]
Ryöstelyn ja tuhotyön kohteeksi joutui erityisesti juutalaisten kirjastoja, mutta myös muita, kuten Pariisissa sijaitseva emigranttikirjasto Turgenev-kirjasto, jonka tuhon sitten viimeisteli neuvostoarmeija ja lopulta neuvostoviranomaiset.[2] Tuhotyön pääorganisaattoreina ja toteuttajina olivat Heinrich Himmler ja Alfred Rosenberg, jotka kilpailivat kirjoista ja muusta aineistosta. Kirjojen tuhoamisen lähtölaukaus oli vuonna 1933 Deutsche Studentenschaftin vuonna 1933 organisoima kirjarovio, jossa paloi parikymmentätuhatta kirjaa.[2].
Rydell on sanonut: "Kirjavarkauksien tutkiminen kosketti minua paljon enemmän kuin taideryöstöjen selvittely."[3] Kirjassa hän kirjoittaa, että natseilla oli tavoitteena hävittää kirjavarkauksilla Euroopan kirjallinen perintö.[4]
Kirjan lopussa on hakemistoksi nimetty luettelo, jossa on lyhyt kuvaus kirjassa mainituista henkilöistä, ja sen jälkeen on viiteluettelo. Kirjassa on parikymmentä aiheeseen liittyvää mustavalkoista kuvaa.
Arviot
Jukka Petäjä luonnehtii arviossaan (Helsingin Sanomat) Rydellin Kirjavarkaat-teosta "äärimmäisen mielenkiintoiseksi".[2] Teos on kirjoitettu kevyehköön reportaasityyliin, mutta se sisältää hyvin paljon asiaa, kuten Raija Hakala sanoo (Aamulehti). Se on Hakalan mukaan "hurja ja kiehtova kulttuurihistoriallinen aikamatka Goethen Saksasta natsien Saksaan ja sen tuhoon".[5]
Lähteet
- ↑ Anders Rydell, Författarcentrum, viitattu 22.3.2017 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Jukka Petäjä, Kirjojen holokaustilla tuhotiin kollektiivinen muisti. Helsingin Sanomat 20.3.2017 s. B 3
- ↑ Miia Gustafsson, Natsien kirjavarkaudet ovat jääneet pimentoon, Yle.fi 29.10.2016, viitattu 22.3.2017
- ↑ Per T. Ohlsson, Sysvenskan 1.10.2015, viitattu 22.3.2017 (ruotsiksi)
- ↑ Raija Hakala, Arvio: Natsit tuhosivat tuhansia kirjoja ja arkistoja, Aamulehti 21.12.2016, viitattu 22.3.2017