Ero sivun ”Léon Bakst” versioiden välillä

'''Lev Rosenberg''' (Léo Bakst) syntyi nykyisen [[Valko-Venäjä]]n alueella keskiluokkaiseen [[juutalainenjuutalaiset|juutalais]]perheeseen. Päästyään lukiosta hän opiskeli [[Pietarin taideakatemia]]ssa, mutta samalla hän työskenteli osapäiväisesti kirjankuvittajana.

Bakst muutti nimensä Rosenberg ensimmäisen näyttelynsä yhteydessä [[1889]] nimeksi Bakst, joka perustui hänen äitinsä tyttönimeen Baxter. Hän esitteli töitään 1890-luvun alkupuolella vesivärimaalareiden yhdistyksen järjestämissä näyttelyissä. Hän oleskeli [[1893]]–[[1897]]1893–1897 Pariisissa, missä hän opiskeli [[Académie Julian]]issa, mutta hän vieraili kuitenkin usein Pietarissa. 1890-luvun puolivälissä hänestä tuli jäsen kirjailijoiden ja taiteilijoiden muodostamaan yhteisöön, jonka perustajina olivat [[Sergei Djagilev]] sekä [[Alexandre Benois]], ja tämä yhteisö muodosti myöhemmin [[Mir iskusstva]] –nimisen taidesuuntauksen.

Vuonna [[1889]] Bakst perusti yhdessä Sergei Djagilevin kanssa vaikutusvaltaisen aikakauslehden ''Mir Iskusstva'' ({{k-fi|Taiteen maailma}}). Lehden sivuilla oli Bakstin grafiikkaa, ja nämä näytöt kohottivat hänet myös suuren yleisön tietoisuuteen.

Bakst jatkoi taiteellista työskentelyään ja maalasi myös muotokuvia ''Filipp Malyavin'' (1899), ''Vasily Rozanov'' (1901), ''Andrei Bely'' (1905) sekä ''Zinaida Gippius'' (1906). Hän työskenteli myös suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitsin lasten taideopettajana. Vuonna [[1902]] hän sai tilauksen keisari [[Nikolai II|Nikolai II:lta]], ja näin syntyi Pariisissa maalaus ''Venäläisten merimiesten tapaaminen''.

Vuonna [[1898]] Bakst asetti teoksiaan esille Djagilevin järjestämässä ensimmäisessä suomalaisten ja venäläisten taiteilijoiden näyttelyssä, joka oli osa Maailman taiteen näyttelyä. Myös [[München]]issa hän osallistui näyttelyyn, jonka teemana ja järjestäjänä oli Venäläisten taiteilijoiden yhdistys.

Vuoden [[1905]] vallankumouksellisen liikehdinnän aikana Bakst työskenteli eri lehtien, kuten ''Zhupel'', ''Adskaja Pochta'' ja ''Satyricon'', avustajana ja myöhemmin hän avusti myös taidelehteä ''Apollon''.

Venäjällä oleskelunsa aikana hän opetti kuuluisassa Zvantsevan koulussa, ja yksi hänen oppilaistaan oli [[Marc Chagall]] vuosina [[1908]]–[[1910]]1908–1910. Heidän suhteensa rikkoutui vuonna 1910, sillä Bakst kehotti Chagallia olemaan matkustamatta Pariisin. Siellä näet siitä aiheutuisi nuorelle maalarille vain taiteellisia harmeja, ja taloudellisesti olisi mahdollista kokea jopa nälkäkuolema.

Vuonna [[1914]] Bakst valittiin jäseneksi Venäjän Keisarilliseen taideakatemiaan. Vuonna [[1918]] hän katkaisi suhteensa Sergei Djagileviin ja hänen Venäläiseen balettiinsa. Hän kuoli vuonna [[1924]] keuhkotautiin.

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Bakst, Leon}}