Ero sivun ”Laila Jokimo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RotlinkBot (keskustelu | muokkaukset)
p replace archive.today -> archive.is (domain archive.today blocked by onlinenic)
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
kh, lisätty elonetistä elokuvarooleja jne.
Rivi 1:
'''Laila Tellervo Jokimo''' (ent. '''Backman''',; [[5. maaliskuuta]] [[1921]] [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]], [[Suomi]] – [[31. toukokuuta]] [[1988]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]] ja [[balettitanssija]].<ref name=ys>[http://archive.is/8jVGz Laila Tellervo Backman - yhdestoista sukupolvi]. Yksityisen kotisivun tallennus Archive.Todayssa. Viitattu 14.7.2014.</ref>
 
== Elämä ja ura ==
Jokimo kävi [[Virrat|Virroilla]] kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja [[Tampere|Tampereella]] keskikoulun iltakoulussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta.
=== Balettitanssijana ===
Pihlajavedellä vuonna 1921 syntynyt Laila Jokimo kävi [[Virrat|Virroilla]] kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja [[Tampere|Tampereella]] keskikoulun iltakoulussailtaopiskelussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta. Jokimo oli esiintymishaluinen ja haaveili jo lapsena näyttelijän- ja tanssijanurasta.
 
Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin ''[[Carmen]]ia'' ja Jokimo esiintyi siinä espanjalaisittain [[Ida Tähtinen|Ida Tähtisen]] johdolla. Hän kävi Tampereella [[Liisi Hallas|Liisi Hallaksen]] Balettikoulua noin 1934–1937 ja esiintyi muun muassa [[Tampereen Teatteri|Tampereen Teatterissa]] muun muassa [[Seere Salminen|Serpin]] revyyssä ''[[Lennokki]]'' sekä lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tansseissatanssikappaleissa.
Jokimo meni naimisiin kesällä vuonna 1950 Lars Håkan Moliisin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Jokimo sairastui vanhimman poikansa kuoltua vuonna 1961 ja muutti perheineen Tukholmaan vuonna 1969.
 
Jokimo aloitti syksyllä 1937 Helsingissä [[Kansallisooppera]]n balettikoulun, jonka käytyään opiskeli Kansallisoopperassa balettia muun muassa [[Alexander Saxelin]]in ja myöhemmin vielä [[Julian Algo]]n oppilaana Tukholmassa. Hän toimi menestyksekkäästi Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942–1947. Hän teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa, jonka jälkeen sekähän esiintyi lähinnä Tukholmassa 1947–1949. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon esimerkiksi baletit ''[[Onnen linna]]'' (Heilemä), ''[[Näkyjä]]'' (portto), ''[[Joutsenlampi]]'' (pikkujoutsenet; morsian), ''[[Musta joutsen (baletti)|Musta joutsen]]'' (Lemminkäisen sisar Ainikki). Baletissa ''[[SoireeSoirée De Bal]]'' 1945 Jokimo esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna balettibalettituotanto ''Näkyjä'' suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin suuren menestyksen, että se sittemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Jokimo esitti osansa aistillisen iloisesti.<ref name=ys />
== Ura balettitanssijana ==
 
HänJokimo kuului Kansallisoopperan baletin kymmenhenkiseen valioryhmään, joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Jokimon [[cake walkcakewalk]], jonka hän tanssi yhdessä [[Jaakko Lätti|Jaakko Lätin]] kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin ''[[Bajadeeri]]'' 1946 lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia cancania[[can-can]]ia, jota johtivat Jokimo, [[Mary Grönroos]] ja [[Hannele Keinänen]].
Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin ''[[Carmen]]ia'' ja Jokimo esiintyi siinä espanjalaisittain [[Ida Tähtinen|Ida Tähtisen]] johdolla. Hän kävi Tampereella [[Liisi Hallas|Liisi Hallaksen]] Balettikoulua noin 1934–1937 ja esiintyi muun muassa [[Tampereen Teatteri|Tampereen Teatterissa]] Serpin revyyssä ''[[Lennokki]]'' sekä lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tansseissa.
Jokimo muistetaan erityisesti myös operetista ''[[Erämaan laulu (operetti)|Erämaan laulu]]'', jossa hän näytteli menestyksekkäästi Azurin osan vuonna 1946. Hän piti myös oman menestyksekkään tanssi-iltansa oopperassa keväällä 1947.
 
=== Näyttelijänä ===
Jokimo aloitti syksyllä 1937 Helsingissä [[Kansallisooppera]]n balettikoulun, jonka käytyään opiskeli Kansallisoopperassa balettia muun muassa [[Alexander Saxelin]]in ja myöhemmin vielä [[Julian Algo]]n oppilaana Tukholmassa. Hän toimi menestyksekkäästi Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942–1947. Hän teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa sekä esiintyi lähinnä Tukholmassa 1947–1949. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon esimerkiksi baletit ''[[Onnen linna]]'' (Heilemä), ''[[Näkyjä]]'' (portto), ''[[Joutsenlampi]]'' (pikkujoutsenet; morsian), ''[[Musta joutsen (baletti)|Musta joutsen]]'' (Lemminkäisen sisar Ainikki). Baletissa ''[[Soiree De Bal]]'' 1945 Jokimo esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna baletti ''Näkyjä'' suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin suuren menestyksen, että se sittemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Jokimo esitti osansa aistillisen iloisesti.<ref name=ys />
Jokimo lähettihakeutui elokuva-alalle 14-vuotiaana, jolloin hän lähetti valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koefilmaukseenkoekuvaukseen. Hän kävi Helsingissä SF:n filmikoulun muun muassa [[AinoSuomen MattilaFilmiteollisuus|SF:n]]n oppilaanafilmikoulun 1940–1943. Koulusta päästyään hänJokimo opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa sekä muuta alaan liittyvää. Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa.
 
Hän aloitti filmiuransa tanssijan osassa elokuvassa ''[[Aktivistit]]'' vuonna 1939. Jokimo tuli suurelle yleisölle tutuksi ''[[Kulkurin valssi]]n'' myötä, jossa hän näytteli Cleo-nimistä [[akrobaatti]]a. Filmikoulun aikana kuvaamissaan elokuvissa hän oli useimmiten tanssirooleissa. Vuonna 1944 Jokimo teki ensimmäiset puheroolinsa, jotka olivat hillitty Karin Löfberg [[draamaelokuva]]ssa ''[[Sylvi (vuoden 1944 elokuva)|Sylvi]]'' ja pirteä Agnes seurapiiri[[komediaelokuva|komedia]]ssa ''[[Miesmalli]]''.
Hän kuului Kansallisoopperan baletin kymmenhenkiseen valioryhmään, joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Jokimon [[cake walk]], jonka hän tanssi yhdessä [[Jaakko Lätti|Jaakko Lätin]] kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin ''[[Bajadeeri]]'' 1946 lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia cancania, jota johtivat Jokimo, [[Mary Grönroos]] ja [[Hannele Keinänen]].
 
1940-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut juurivuonna 1946 valmistunut ''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]'', jossa Jokimolla oli naispääosa. Hän näytteli maalle pakenevaa ilotyttöä Maria Linnoilaa. Etenkin Ranskassa[[Ranska]]ssa seelokuva oli yleisömenestys vuosina 1951 ja 1952. Sitä pidetään ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa käsittelevissä ranskalaisissa teoksissa. JokimoRankassa olisiroolissa halunnutesiintynyt jatkaaJokimo elokuvauraa,sai muttaarvosteluissa hänenkiitosta aviomiehensäfilmaattisuudesta eija hyväksynytehyestä sitäsuorituksesta.<ref name=ys />
Jokimo muistetaan erityisesti myös operetista ''[[Erämaan laulu (operetti)|Erämaan laulu]]'', jossa hän näytteli menestyksekkäästi Azurin osan 1946. Hän piti myös oman menestyksekkään tanssi-iltansa oopperassa keväällä 1947.
 
Jokimo näytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa [[Ingmar Bergman]]in ruotsalaiselokuvassa ''[[Jano (vuoden 1949 elokuva)|Jano]]''. Hänen viimeiseksi elokuvaroolikseen jäi kreivitär Marinan osa kansanballadissa ''[[Hallin Janne]]'' vuonna 1950.<ref name=ys /> Jokimo olisi halunnut jatkaa elokuvauraansa, mutta hänen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä.<ref name=ys />
== Ura näyttelijänä ==
 
Jokimo esiintyi Helsingissä revyyteatteri [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]] sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myös ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukemattomissalukuisissa muissa tilaisuuksissa, kuten [[Jussi-juhlissapalkinto|Jussi-gaalassa]]. Erään helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Jokimo heläytteli ''[[Mustalaisruhtinatar|Mustalaisruhtinattaren kiehtovia lauluja]]'' kuinlauluja. paraskinHänen operettiprimadonnakaunista lauluääntään kuultiin lisäksi muun muassa [[Yleisradio]]n suorissa lähetyksissä. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä.<ref name=ys />
Jokimo lähetti 14-vuotiaana valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koefilmaukseen. Hän kävi Helsingissä SF:n filmikoulun muun muassa [[Aino Mattila]]n oppilaana 1940–1943. Koulusta päästyään hän opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa sekä muuta alaan liittyvää. Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa.
 
=== Yksityiselämä ===
Hän aloitti filmiuransa elokuvalla ''Aktivistit'' vuonna 1939. Sitten seurasivat muun muassa ''[[SF-paraati]]'', ''[[Kulkurin valssi]]'', ''[[Katariina ja Munkkiniemen kreivi]]'', ''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]'' sekä ''[[Hallin Janne (elokuva)|Hallin Janne]]''. Hän näytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa [[Ingmar Bergman]]in elokuvassa ''[[Jano (vuoden 1949 elokuva)|Jano]]'' 1949.<ref name=ys />
Jokimo meni naimisiinavioitui kesällä vuonna 1950 Lars Håkan Moliisin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Jokimo sairastui vanhimman poikansa kuoltua vuonna 1961 ja muutti perheineen Tukholmaan vuonna 1969. Jokimo asui Tukholmassa kuolemaansa saakka. Hän menehtyi 67-vuotiaana 31. toukokuuta 1988.
 
1940-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut juuri ''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]''. Etenkin Ranskassa se oli yleisömenestys vuosina 1951 ja 1952. Sitä pidetään ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa käsittelevissä ranskalaisissa teoksissa. Jokimo olisi halunnut jatkaa elokuvauraa, mutta hänen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä.<ref name=ys />
 
Jokimo esiintyi Helsingissä revyyteatteri [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]] sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myös ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukemattomissa muissa tilaisuuksissa kuten Jussi-juhlissa. Erään helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Jokimo heläytteli ''Mustalaisruhtinattaren kiehtovia lauluja'' kuin paraskin operettiprimadonna.
 
Hänen kaunista lauluääntään kuultiin lisäksi muun muassa [[Yleisradio]]n suorissa lähetyksissä. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä.<ref name=ys />
 
== Filmografia ==
Rivi 33 ⟶ 32:
* ''[[Poikani pääkonsuli]]'' (1940) (rakastajatar)
* ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' 1940 (konttoristi)
* ''[[Kulkurin valssi]]'' (1941) (naisagropaattinaisakrobaatti Cleo)
* ''[[Jos oisi valtaa...]]'' (1941) (balettitanssija)
* ''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]'' (1941) (balettityttö)
* ''[[Täysosuma (vuoden 1941 elokuva)|Täysosuma]]'' (1941) (baarityttöhotelli jaHonkaharjun baarityttö/tanssija)
* ''[[Onnellinen ministeri]]'' (1941) (June,Swingsisters kapakkanainen-lauluduon June)
* ''[[NiinKatariina seja on,Munkkiniemen poijaat!kreivi]]'' (19421943) (tanssiaisvieras)
* ''[[Katariina ja Munkkiniemen kreivi]]'' (1943) (Ball guest)
* ''[[Tyttö astuu elämään]]'' (1943) (tanssija)
* ''[[Nuoria ihmisiä]]'' (1943) (kabareetyttö)