Ero sivun ”Herra Martti” versioiden välillä

'''Herra Martti''' ({{k-sv|Mårten}}, {{k-la|Martinus Olaui}}, käytetään myös nimeä ''Martti Olavinpoika''; kuoli 1580-luvulla, mahdollisesti [[1585]]) oli [[Tukholman suomalainen seurakunta|Tukholman suomalaisen seurakunnan]] ensimmäinen nimeltä tunnettu [[pappi]] ja myöhemmin Ruotsin [[hovisaarnaaja]]. Hänet muistetaan parhaiten mahdollisesti vuonna 1548 tekemästään [[Kristofferin maanlaki|Kristofferin maanlain]] suomennoksesta, joka oli ensimmäinen suomennettu lakikirja.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 124| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>

[[Tukholma]]n suomalainen seurakunta oli perustettu [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] yhteydessä vuonna 1533, ja Martti mainitaan asiakirjoissa sen [[Kappalainen|kappalaisena]] ensi kerran vuonna 1545. Hänet on mainittu suomalaissyntyiseksi, ja hänen on arveltu saaneen pappisvihkimyksensä jo aikana ennen uskonpuhdistusta. Martin tiedetään omistaneen vaimonsa perimän talon Tukholman Kindstugatanilla. Hän sai kirkkoherranviran vuonna 1550 kirkkoherranviran [[Roslagen]]in [[Börstil]]istä ja toimi vuosikymmenen puolivälissä Frösåkerin rovastina. Vuosina 1558–1577 Martti toimi [[Rauma]]n kirkkoherrana Suomessa. Vuonna 1578 hänestä tuli kuningas [[Juhana III|Juhana III:n]] hovisaarnaaja, missä tehtävässä hän oli pääsiäiseen 1585 saakka. [[Katolinen kirkko|Katolisuutta]] lähentynyt Juhana halusi henkilökohtaiseksi sielunhoitajakseen [[Apostolinen suksessio|apostolisen suksession]] saaneen papin. Martti toimi hovisaarnaajan viran ohella vuosina 1581–1584 myös [[Strängnäs]]in [[Ösmo]]n kirkkoherrana.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Martinus Olavi (noin 1510 - 1585)|tekijä=Kari Tarkiainen|ajankohta=18.7.2000|id=3713}}</ref>

Martti suomensi ehkä kuningas Kristofferin maanlain vuodelta 1442. Suomennos on säilynyt vain käsin kirjoitettuna kopioina. Vanhin kuudesta käsikirjoituksesta on kannen [[exlibris|exlibriksessä]] päivätty vuodelle 1548, jolloin Martti toimi vielä suomalaisen seurakunnan kappalaisena. [[Riksarkivet (Ruotsi)|Ruotsin valtionarkiston]] hoitaja [[Johannes Bureus]] mainitsi vuonna 1609 Martin suomennoksen tekijänä. Käännös painettiin vuonna 1905 kokonaisuudessaan teokseen ''[[Suomen kielen muistomerkkejä]]'' nimellä ''Kristoffer kuninkaan maanlaki: herra Martin suomeksi kääntämä''.<ref name="KB" /> Muista suomennoskopioista on säilynyt vain osia. Käännöksen kieliasu viittaa Lounais-Suomen murteisiin. Käännöksessä on virheitä, jotka johtunevat kääntäjän perehtymättömyydestä lain käyttöön.