Ero sivun ”Białowieżan metsä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
kh
Rivi 1:
'''Białowiezan metsä''' ({{k-pl|Puszcza Białowieska}}, {{k-be|Белавежская пушча|Belavežskaja puštša}}, {{k-ru|Беловежская пуща|Belovežskaja puštša}}) on [[Puola]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue [[Eurooppa|Euroopan]] [[lehtimetsä]]vyöhykkeellä. Se on suurin jäänne metsistä, jotka ammoisina aikoina peittivät laajaa osaa Euroopasta. Alueen on sanottu edustavan tyypillisiä eurooppalaisen [[Kivikausi|kivikauden]] ja [[varhainen pronssikausi|varhaisen pronssikauden]] aikaisia metsiä. Alue on [[maailmanperintökohde]], ja se on [[kansallispuisto]]a molemmin puolin valtioiden rajaa. Kansallispuisto ja maailmanperintökohde ovat pinta-alaltaan 876 km<sup>2</sup>. Rajalla on aita, joka estää suurien eläimienihmisten ja ihmistensuurien eläinten liikkumisen sen yli. Valko-Venäjän puolella metsää reunustaa suojavyöhyke, mutta sitä kuitenkin hakataan melko laajamittaisesti. {{lähde}}
 
{{Location map |Belarus| mark=Legenda park narodowy.svg|marksize= 16|label= Belavežskaja puštšan kp|label_size=70 |alt= Valko-Venäjän Belavežskaja puštšan kansallispuisto sijaitsee Brestin ja Hrodnan alueilla Valko-Venäjällä| lat_deg=52|lat_min=34|lat_sec=10 |lon_deg=23|lon_min=48|lon_sec= 10.96|caption= '''Belavežskaja puštšan kansallispuisto'''n sijainti Valko-Venäjällä. EU:n puoleiseen '''Białowiezan metsän kansallispuisto'''on käynti Puolan puolelta. |position=right|width=200 |float=right|AlternativeMap = Relief Map of Belarus.png}}
[[Tiedosto:Poland Bialowieza - BPN.jpg|thumb|leftvasen|200px|Białowiezan metsää Puolan puolella]]
 
Białowieza oli [[visentti|visentin]] viimeisiä esiintymisalueita maailmassa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit. Sodan jälkeen vuonna 1929 4neljä visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja [[Kaukasus|Länsi-Kaukasukselta]], jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa. {{lähde}} Vuonna 1932 Białowiezan metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi [[toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset [[partisaani]]t piiloutuivat metsiin [[Natsi-Saksa]]n hyökätessä. Vuonna 1951 ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle. {{lähde}} Nykyisin puistossa elää noin 300 visenttiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/list/33 | Nimeke = Belovezhskaya Pushcha / Białowieża Forest | Julkaisija = Unesco | Kieli = {{en}} | Viitattu = 8.4.2012}}</ref>
 
Valko-Venäjän puolella puistoa sijaitsee hallituksen residenssi Viskuli, jossa neuvostotasavaltojen johtajat allekirjoittivat vuonna [[1991]] sopimuksen, jolla muodostettiin [[IVYItsenäisten valtioiden yhteisö]]n muodostamiseksi, mikä johti myöhemmin samana vuonna [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] lakkauttamiseen.
Nykyisin puistossa elää noin 300 visenttiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/list/33 | Nimeke = Belovezhskaya Pushcha / Białowieża Forest | Julkaisija = Unesco | Kieli = {{en}} | Viitattu = 8.4.2012}}</ref>
 
Valko-Venäjän puolella puistoa sijaitsee hallituksen residenssi Viskuli, jossa neuvostotasavaltojen johtajat allekirjoittivat vuonna [[1991]] sopimuksen, jolla muodostettiin [[IVY]], mikä johti myöhemmin samana vuonna [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] lakkauttamiseen.
 
== Lähteet ==