Avaa päävalikko

Muutokset

1 046 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Äänialat}}
'''Kontratenori''' on [[tenori]]a korkeampi miesääni ja samalla korkein miesääni. Kontratenori vastaa vähintään [[altto]]äänialaa eli saavuttaa sävelen F5. Termi on kaksiselitteinen sillä osa kontratenoreista ei ole korkeaäänisiä miehiä, vaan käyttävät voimakkaaksi harjoitettua [[falsetti]]ääntä. Luonnollisesti korkeaäänisiä miehiä on noin 1-2 prosenttia väestöstä. Kontratenori on harvinaisin miesääni. Kontratenorit kykenevät laulamaan kappaleita naisääntä muistuttavasti ja mieheksi poikkeuksellisen kirkkaalla ja puhtaalla äänellä.
 
Kontratenorin tessitura eli äänen mukavuus- ja vahvuusalue on muistuttaa naissukupuolta, ja kykenee laulamaan mieheksi poikkeuksellisen kevyellä, kirkkaalla ja puhtaalla äänellä. Kontratenorille ovat tyypillisiä viehtymys korkeisiin säveliin ja miesääneksi erityinen ketteryys ja lahja koloratuuriin. Kontratenorin ääniala vastaa useimmiten kontra-alttoa, mutta myös mezzosopraanon vastaavuus sekä jopa sopraanon vastaavuus ovat mahdollisia. Kontratenori on vain harvoin varsinainen miessopraano, sillä kontratenori on kuitenkin yleensä käynyt läpi jonkinlaisen äänenmurroksen vaikkakin vain vähäisen. Kontratenorilla on tyypillisesti tummat ja ylemmille sävelille hyvin vastakkaiset matalimmat sävelet joillaisia ei vastaavasti ole naisilla. Kontratenorin äänestä on yleensä kuultavissa, että laulaja on sukupuoleltaan mies, sillä tyttöjen ja poikien äänet ovat hieman erilaisia jo ennen äänenmurrosta ja miehen ääntöväylä on tyypillisesti kookkaampi kuin naisella mikä luo erilaisen resonoinnin.
[[Keskiajan musiikki|Keskiajalla]] kontratenori korvasi usein naisäänen [[kuoro]]issa, koska naiset eivät saaneet laulaa kirkoissa. Kontratenoreita luokiteltiin contratenor bassukseen (matalampi) ja contratenor altoon (korkeampi). [[Barokkimusiikki|Barokkiaikana]] tälle äänialalle sävellettiin teoksia ehkä eniten eri aikakausista. Kontratenoreita on erityisesti rock-musiikissa jossa miehet laulavat korkealta. Tunnetuimpia kontratenoreita rock-musiikissa ovat [[Journey]]-yhtyeen [[Steve Perry]] ja [[Boston (yhtye)|Boston]]-yhtyeen [[Brad Delp]].
 
[[Keskiajan musiikki|Keskiajalla]] kontratenori korvasi usein naisäänen [[kuoro]]issa, koska naiset eivät saaneet laulaa kirkoissa. Kontratenoreita luokiteltiin contratenor bassukseen (matalampi) ja contratenor altoon (korkeampi). [[Barokkimusiikki|Barokkiaikana]] tälle äänialalle sävellettiin teoksia ehkä eniten eri aikakausista. Kontratenoreita on erityisesti rock-musiikissa jossa miehet laulavat korkealta. Tunnetuimpia kontratenoreita rock-musiikissa ovat [[Journey]]-yhtyeen [[Steve Perry]] ja [[Boston (yhtye)|Boston]]-yhtyeen [[Brad Delp]]. Esimerkkejä kontratenoreista populäärimusiikissa ovat muiden muassa [[Alex Newell]], [[Chris Colfer]], [[Jordan Smith]] ja [[Billy Gilman]].
 
Kontratenorin ääniala liikkuu alueella f-c2, mutta saattaa yltää f2:een saakka ja siitä ylöspäinkin. Kontratenori laulaa nykyään oopperassa usein [[kastraattilaulaja|kastraattilaulajien]] osuudet vanhoissa teoksissa. Samoin kontratenorit voivat laulaa oopperassa esimerkiksi altto-äänialan osuuksia, etenkin jos alkuperäisteoksen tarkoittama esittäjän sukupuoli on avoin tai epäselvä.
Rekisteröitymätön käyttäjä