Ero sivun ”Friedrich Karl” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hurrygane (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
| kuvateksti=Friedrich Karl, Hessenin maakreivi
| arvo=Suomen kuninkaaksi valittu
| virassa=valittuValittu [[9. lokakuuta|9.10.]][[1918]], ei astunut virkaan; ilmoitti [[14. joulukuuta|14.12.]][[1918]] luopuvansa tarjotusta asemasta .
| syntymäaika=[[1. toukokuuta]] [[1868]]<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=5996|nimi=Friedrich Karl|tekijä=Hannes Saarinen|ajankohta=23.6.2000|osa=3|sivu=109–110}}</ref>
| syntymäpaikka=[[Panker]], [[Holstein]]<ref name="Vares1">Vares 2006, s. 124–125.</ref>, [[Preussi]]
Rivi 50:
Friedrich Karlin ja Margarethen kuudesta pojasta kaksi vanhinta oli kaatunut ensimmäisessä maailmansodassa. Seuraavaksi vanhimmat olivat kaksoset Philipp ja Wolfgang. Kuultuaan hänelle tarjotusta Suomen kruunusta Friedrich Karl sähkötti ensi töikseen marsalkka [[August von Mackensen]]ille ja pyysi tätä lähettämään luutnanttina palvelleen Wolfgangin kotiin itärintamalta. Hän päätti että Wolfgangista tulisi Suomen [[kruununprinssi]], vaikka tämä oli kaksosista nuorempi.<ref>Huldén 1988, s. 17–18.</ref> Wolfgang toimi myös isänsä avustajana, sihteerinä ja kuriirina syksyllä 1918.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/digilehti/kuukausiliite/arkisto/2002/08 Suomen kuningas], s. 25, 29.</ref> Friedrich Karlin on arveltu syrjäyttäneen vanhemman Philippin joko siksi, että piti tätä sopimattomana tämän "epäpoliittisuuden" vuoksi tai koska halusi hänen jatkavan suvun päämiehenä Saksassa.<ref name="Suomen kruununprinssi">[http://www2.hs.fi/extrat/digilehti/kuukausiliite/arkisto/2002/08 Suomen kuningas], s. 25.</ref> Sanotaan, että naimattomalle kruununprinssi Wolfgangille oli Suomessa jo suunniteltu häitä sopivan suomalaistytön kanssa.{{lähde}}
 
Kuninkaanvaaliasiakirjassa Friedrich Karlista käytettiin nimitystä Fredrik Kaarle.<ref>Huldén 1988, s. 189.</ref> Muita suomenkielisiä nimiehdotuksia olivat Kaarle tai Kaarlo. Myöhemmin elämään on kuitenkin jäänyt nimi Väinö I, joka lienee vasta jälkeenpäin huumorimielessä keksitty. Se tiettävästi mainittiin ensi kerran 1920-luvulla julkaistussa lehtipakinassa.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/digilehti/kuukausiliite/arkisto/2002/08 Suomen kuningas], s. 26–27.</ref>.
 
Friedrich Karl uskoi alkuun kykenevänsä saamaan myös [[Ympärysvallat|ympärysvaltojen]] tuen kuninkuudelleen; olihan Hessenin suku tunnettu 1700–1800-luvuilla suorastaan poikkeuksellisen englantilaismielisenä.<ref>Vares 1998, s. 237, 241.</ref> Saksan tappion suursodassa jo häämöttäessä Friedrich Karlia neuvottiin Berliinistä viivyttelemään kruunun vastaanottamisessa.<ref name="KB" /> [[Eduskunnan puhemies]] [[Lauri Ingman]]in johtaman eduskunnan lähetystön luovuttaessa hänelle 4. marraskuuta virallisen tiedonannon kuninkaanvaalista Friedrich Karl ilmoittikin vielä lykkäävänsä vastaustaan.<ref name="Vares2">Vares 2006, s. 130.</ref> Hän ei lopulta koskaan ottanut vaalia vastaan<ref name="Vares2" /> tai saapunut Suomeen, vaan ilmoitti 14. joulukuuta 1918 päivätyssä kirjeessään luopuvansa hänelle tarjotusta kruunusta. Friedrich Karl ei myöhemminkään käynyt Suomessa.<ref name="KB" />