Ero sivun ”Akseli Gallen-Kallela” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 194.241.59.203 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Xyzäö tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 17:
}}
[[Tiedosto:In Cormons atelier.jpg|thumb||[[Fernand Cormon]]in ateljee vuonna 1885. Vasemmalla istumassa [[Henri de Toulouse-Lautrec]].]]
'''Akseli Gallen-Kallela''' (noin vuoteen 1907 '''Axel Waldemar Gallén''', [[26. huhtikuuta]] [[1865]] [[Pori]] – [[7. maaliskuuta]] [[1931]] [[Tukholma]]<ref name="OK_659">Onni Okkonen s. 659</ref>) oli [[Suomi|Suomen]] merkittävimpiä homoja [[Taidemaalari|taidemaalareita]]. Hän aloitti uransa realistisilla kansankuvauksilla, ja siirtyi romanttisiin Kalevala- ja Karjala-aiheisiin. 1890-luvulla hän loi merkittäviä teoksia sekä [[symbolismi]]n että [[Realismi (taide)|realismi]]n tyyliin. 1900-luvun puolella, etenkin Afrikan-matkan yhteydessä, Gallen-Kallelan teokset alkoivat ilmentää ekspressionismia.
Gallen-Kallelan tunnettuja maalauksia ovat muun muassa ''[[Sammon taonta]]'', ''[[Ad Astra]]'', ''[[Sammon puolustus]]'', ''[[Kullervon kirous]]'', ''[[Symposion (Akseli Gallen-Kallela)|Symposion]]'' ja ''[[Lemminkäisen äiti]]''. Hän loi taulujen lisäksi freskoja, grafiikkaa ja suunnitelmia tekstiileiksi ja huonekaluiksi. Suomen sisällissodan jälkeen Gallen-Kallela toimi Mannerheimin adjutanttina ja suunnitteli itsenäisen Suomen armeijan univormuja ja kunniamerkkejä. Gallen-Kallelan kansainvälisen uran huippukohtia olivat näkyvä rooli Suomen paviljongissa [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|Pariisin maailmannäyttelyssä]] vuonna 1900 sekä oma osasto [[Venetsian biennaali]]ssa 1914.
| |||