Wikipedia

Ero sivun ”Pikaraitiotie” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Valimja (keskustelu | muokkaukset)
23 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
fix
Rivi 2:
[[Tiedosto:Citadis dublin.jpg|thumb|[[Luas]]-pikaraitiotievaunu [[Dublin]]issa.]]
[[Tiedosto:Barcelona Tram 01.jpg|thumb|[[Trambaix]]-pikaraitiotievaunu [[Barcelona]]ssa.]]
'''Pikaraitiotie''' on [[kaupunkiraideliikenne|kaupunkiraideliikenteen]] muoto. Kansainvälisen joukkoliikenneliiton [[UITP|UITP:n]] kansainvälinen pikaraitiotiekomissio julkaisi 1983 seuraavan määrittelyn: "Pikaraitiotie”Pikaraitiotie on raideliikennemuoto, joka voidaan kehittää asteittain nykyaikaisesta raitiotiestä pikajoukkoliikennemuodoksi, joka kulkee omalla kaistallaan, maan alla, maan tasassa tai maanpinnan yläpuolella." ”
 
Pikaraitiovaunulla tarkoitetaan junaa, joka teknisen ratkaisunsa puolesta on nopeampi kuin tavallinen [[raitiotie|raitiovaunu]], mutta kevyempi kuin [[metro]]juna. Yleensä kalusto soveltuu ainakin mitoituksen puolesta myös katuliikenteeseen. Kaikkia pikaraitiotiemäisiä järjestelmiä tai rataosia ei aina kutsuta pikaraitiotieksi, vaan esimerkiksi vain raitiotieksi (esimerkkinä [[Göteborg]], jossa osa raitioteiden linjauksista on teknisesti pikaraitiotietasoisia).
 
== Pikaraitiotien ominaisuuksia ==
 
Pikaraitiotie muistuttaa ominaisuuksiltaan muita kaupunkiraideliikenteen muotoja kuten raitiovaunua, metroa ja [[paikallisjuna]]a. Esimerkiksi suorituskyky, energiankulutus ja kulkuväylät ovat samankaltaisia.
Rivi 25:
Palveltavan alueen bussilinjasto sovitetaan pikaraitiotiehen siten että vaihto bussista raitiovaunuun on helppoa ja bussilinjasto ohjataan esimerkiksi poikittaisreiteille, joilla pikaraitiovaunu ei kulje. Joissakin pikaraitiojärjestelmissä busseilla järjestetään [[liityntäliikenne]]. Yleensä autoille ja polkupyörille varataan [[liityntäpysäköinti]]paikkoja pysäkeille.
 
Pikaraitiovaunujen huippunopeus on yleensä 60–100  km/h, kiihtyvyys ja hidastuvuus 0,8–1,2  m/s². Matkanopeus linjalla on eri järjestelmissä yleensä välillä 20–40  km/h. Matkanopeus riippuu ensisijaisesti pysäkkitiheydestä. Jos pysäkkitiheys on sama kuin metrolla, matkanopeus on sama kuin perinteisellä raitiovaunulla.
 
Pikaraitiovaunujen raideleveys vaihtelee välillä 900  mm ([[Linz]]) – 1 524  mm ([[Riika]], [[Venäjä]]n ja [[Ukraina]]n pikaraitiotiet). Yleisin raideleveys on 1435 1 435 mm. Pikaraitiovaunujen korileveys vaihtelee välillä 230–265 senttimetriä. 265 senttimetriä on maksimileveys, joka soveltuu liikenteeseen katuympäristössä.
 
Uudet järjestelmät tehdään yleensä suurella korileveydellä kapasiteetin lisäämiseksi. Pienin kaarresäde on 20–50 metriä. Vaunujen pituus on noin 20–50 metriä ja ne ovat yleensä nivelöityjä. Junapituus on useissa järjestelmissä jopa 75–100 metriä. Saksassa standardiksi ovat muodostumassa 37,5 metrin pituiset vaunut ja 75 metrin mittaiset junat. Kaarresäde ja korileveys määrittävät tilantarpeen. Yleensä kaksiraiteinen pikaraitiotie vaatii 5–7 metriä tilaa sivusuunnassa. Pienemmän vaakatasoisen ja pystysuuntaisen kaarresäteen takia pikaraitiotie voidaan sijoittaa vapaammin kaupunkiympäristöön kuin metro.
 
Pikaraitiotie ottaa virran yleensä ilmajohdosta, mutta metron kanssa yhdistetyissä hybridijärjestelmissä kuten Hollannin [[Rotterdam]]issa ja [[Amsterdam]]issa kalusto voi käyttää myös virtakiskoa. Sähköjännite on yleensä 750  voltin tasavirta, mutta rautateihin yhdistetyissä järjestelmissä duoraitiovaunu käyttää myös korkeajännitteistä vaihtovirtaa (esim. 15 kV {{murtoluku|16 |2/|3}} Hz). Virroitus ilmajohdosta sallii liikenteen myös muun liikenteen joukossa, joka on korostunut Helsingin seudulla käydyssä keskustelussa. Virransyöttö virtakiskosta edellyttää usein kulkuväylän eristämistä muusta liikenteestä, mutta esimerkiksi tasoristeykset ovat maailmalla melko yleisiä.
 
Saksalaisen [[Cristoph Groneck]]in vuonna 2003 ''Strassenbahn Magazin'' -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan maantasoinen pikaraitiotie maksaa noin {{murtoluku|1/4—1/|4}}–{{murtoluku|1|7}} eritasoisesta metrosta. Eritasoiseksi tai tunneliin rakennettu pikaraitiotie maksaa yhtä paljon kuin vastaavalla mitoituksella toteutettu metro tai paikallisjuna.
 
Yhden pikaraitiovaunun kapasiteetti on 150–300 matkustajaa, ja junan kapasiteetti 300–1 000  matkustajaa junapituudesta riippuen. Kapasiteetti on pienempi kuin raskaimmissa metro- tai paikallisjunaratkaisuissa, rajoittavia tekijöitä ovat junapituus ja kaluston leveys. Katuliikenteessä ei voida käyttää paljon yli 100  metrin mittaisia junia ja yli 265  senttimetriä leveää kalustoa.
 
Eurooppalaisten kaupunkien kokemusten perusteella pikaraitiotien edut busseihin verrattuna ovat seuraavat:
* Raitiovaunujen pysäkkiajat ovat busseja lyhyemmät ja kiihtyvyys suurempi. Raitiovaunuille voidaan järjestää busseja paremmat etuisuudet omilla kaistoilla ja liikennevaloissa. Näistä syistä maanpäällisen pikaraitiotien matkanopeus on 15–20 % suurempi kuin vastaavan tavanomaisen bussilinjan.
* Raitiovaunu on logistisesti busseja tehokkaampi. Yksi kuljettaja voi kuljettaa yhdellä vaunulla 150–300  matkustajaa ja kahden vaunun junalla 300–600  matkustajaa. Yhden bussin kapasiteetti on 70–150  matkustajaa. Tarpeeksi raskaasti kuormitettu raitiolinja on liikennöintikustannuksiltaan bussilinjaa edullisempi.
* Nykyaikaiset matalalattiaraitiovaunut ovat hiljaisia, pitkäikäisiä ja busseja mukavampia myös vanhusten, liikuntaesteisten ja lasten kannalta.
* Raitiovaunujen energiankulutus matkustajaa kohden on noin puolet bussien kulutuksesta. Sähkökäyttöinen raitiovaunu on paikallisesti saasteeton. Sähkö voidaan tuottaa ympäristön kannalta parhaaksi katsotulla keinolla.
Rivi 47:
Pikaraitiotien suurin haittapuoli ovat bussijärjestelmään verrattuna korkeat investointikustannukset.
 
== Pikaraitiotien historiaa ==
 
Maailman raitioteillä on ollut 1800-luvun lopulta alkaen nopeita, osaksi omalla ratalinjallaan kulkevia osuuksia, joita voi luonnehtia pikaraitioteiden esimuodoksi.
Autoliikenteen ja muun katuliikenteen lisääntyessä kehittyi ajatus erottaa raitiotie omille kaistoilleen ja osin eri tasoon muun liikenteen kanssa metron tapaan. Maailman ensimmäinen liikenteen nopeuttamiseksi rakennettu raitiotietunneli rakennettiin [[Boston]]iin 1897.
 
Suomessa pikaraitioteitä esitettiin ensi kerran [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma|Munkkiniemi–Haaga-]]- ja [[Pro Helsingfors]] -suunnitelmissa 1918. Nykyaikaiset perusperiaatteet (liikenne-etuudet, omat kaistat) täyttäviä pikaraitiotielinjoja ehdotettiin Helsinkiin ([[Kulosaari|Kulosaaren]] ja [[Herttoniemi|Herttoniemen]] suunta) ja [[Turku]]un (Satakunnantien ja Uudenmaantien suunnat) [[1950-luku|1950-luvulla]]. [[Turun raitiotiet|Turun raitioteiden]] 1956 rakennettua Korppolaismäen linjaa voidaan pitää pikaraitiotietyyppisenä, sillä oli oma kaista ja varoitusvalot autoilijoille.
 
1950–1960-luvuilla raitioteitä pidettiin useissa maissa vanhentuneena teknologiana, jonka bussit ja yksityisautot korvaisivat. Monista kaupungeista raitiotiet lakkautettiin tai kehittämissuunnitelmat jäädytettiin. Suomessa tämä koitui Turun raitioteiden kohtaloksi ja ne lakkautettiin 1972.
 
Useissa kaupungeissa, kuten [[Bryssel]]issä ja [[Ruhrin alue]]ella raitioteille rakennettiin tunneleita, jotka oli tarkoitus myöhemmin muuttaa täysimittaiseksi metroksi. Näin tehtiin myös [[Tukholma]]ssa ja [[Oslo]]ssa. Joissakin kaupungeissa kuten Oslossa ja Brysselissä on yhä "esimetro"”esimetro”-linjoja, joilla on sekä metron että raitiotien piirteitä. Monissa kaupungeissa metrosuunnitelmista luovuttiin kuitenkin, koska tunneleiden rakentaminen koko reitistölle ei ollut kannattavaa.
 
Joissakin kaupungeissa erityisesti [[Saksa]]ssa, [[Sveitsi]]ssä, [[Itävalta|Itävallassa]] ja [[Ruotsi]]ssa raitioteitä kuitenkin kehitettiin. [[Düsseldorf]]issa kehitettiin uusi nykyaikainen [[Nivelraitiovaunu|nivelvaunu]] 1956, ja monissa Saksan kaupungeissa, erityisesti [[Köln]]issä ja Düsseldorfissa rakennettiin keskustaan tunneleita ja esikaupunkeihin muusta liikenteestä erotettuja kaistoja. Saksalaisen tämän ajan suunnittelufilosofian täydellisimmin toteutettu esimerkki on [[Stuttgart]]in pikaraitiotie, joka kulkee keskustassa ja useissa esikaupungeissakin lähes kokonaan eri tasossa.
Rivi 70:
Entisessä [[Itä-Saksa]]ssa, [[Tšekki|Tšekissä]], [[Slovakia]]ssa, [[Puola]]ssa, [[Unkari]]ssa ja Baltian maissa raitioteiden kehittämiseen on panostettu kommunismin päättymisen jälkeen. Erityisesti entisessä Itä-Saksassa raitiotiet on uudistettu korkeatasoisiksi pikaraitioteiksi.
 
Suomessa pikaraitiotien rakentamista on tutkittu 1990-luvulta alkaen kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden aloitteista Helsingin seudulla, [[Tampere]]ella ja Turussa. Helsingissä linja-autoilla nyt liikennöitävän [[runkolinjaRunkolinja 550|runkolinjan 550]]:n muuttaminen pikaraitiotieksi on siirtynyt suunnitteluvaiheeseen.
 
== Pikaraitioteitä eri maissa ==
[[Tiedosto:Light Railway Jaffa Street.jpg|thumb|[[Jerusalemin pikaraitiotie]]n ensimmäinen osuus avattiin elokuussa 2011.]]
Pikaraitiotie ja metro ovat Suomessa termeinä erotetut mutta kansainvälisesti vastaavaa erotusta ei aina tehdä, joten maailmalla pikaraitiotietä saatetaan myös kutsua metroksi.
 
=== Suomi ===
 
Suomessa ensimmäinen pikaraitiotie on rakenteilla Tampereelle.
Rivi 82:
Suomessa niitä on lisäksi suunniteltu [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] ja Turussa. Lisäksi niitä on kaavailtu mm. Kouvolaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/03/11/Kouvola+selvitytt%E4%E4+mahdollisuutta+raidebussien+k%E4ytt%F6%F6n/200824936569/4 | Nimeke = Kouvola selvityttää mahdollisuutta raidebussien käyttöön | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =11.3.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kouvolan Sanomat | Viitattu = 12.3.2008 | Kieli = }}</ref> sekä epävirallisemmin mm. [[Kokemäki]]–[[Pori]]-radan maastokäytävään sekä [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n välille.
 
Pääkaupunkiseudulla pikaraitiotietä on selvitetty [[Runkolinja 550|runkolinjalla 550]]lla, Helsingin Arabian ja Viikin välille (nk. Viira), Etelä-[[Espoo]]ssa ja Vantaan poikittaislinjalla [[Myyrmäki]] – [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaa]] – [[Tikkurila]] – [[Hakunila]] – [[Mellunmäki]]. Lisäksi Helsingin Kruunuvuorenrannan raitiotiehankkeen suunnitelmissa on varauduttu linjan muuttamiseen pikaraitiotieksi Santahaminan rakentuessa. Jokeri-linjan muuttaminen bussista pikaraitiotieksi on vahvimmin tuettu hanke.
 
[[YTV]] on tutkinut pääkaupunkiseudulla myös duoraitiovaunujen käyttömahdollisuuksia ja hahmotellut seuraavia reittejä:
* [[Tapiola]] (metroasema) – [[Leppävaara]] – Helsinki – [[Pisara-rata|Pisara]]
* [[Soukka]] – [[Kivenlahti]] – [[Kauklahti]] – Helsinki – Pisara
* [[Klaukkala]] – [[Vantaankoski]] – Helsinki – Pisara
* [[Aviapolis]] – Tikkurila – Helsinki – Pisara
* Hakunila – Tikkurila – Helsinki – Pisara
* [[Malmin lentokenttä]] – [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] – Helsinki – Pisara
 
Pisara tarkoittaa Helsingin keskustaan suunniteltua maan alla kulkevaa paikallisjunien rautatietä, jolla puretaan päärautatieaseman ruuhkaa.
 
Tampereella on käynnissä ''[[Tampereen pikaraitiotie|raitiotien]]''<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit|nimeke = Tampereen raitiotie|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>'' rakennus''vaihe allianssiprojetissa, joka rakentaa linjat Hervannasta Pyynikintorille sekä Pyynikintorilta TAYS:lleTAYSille. Linjat rakennetaan 1 &nbsp;435 &nbsp;mm raideleveydelle. Tampereen raitiotien rakentajat valittiin kesäkuussa [[2015]] ja raitiotien rakentajat ovat [[Pöyry (yritys)|Pöyry]], [[VR-Yhtymä|VR Track]] ja [[YIT]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/06/22/tampereen-raitiotielle-valittiin-rakentajat/20157955/170 | Nimeke = Tampereen raitiotielle valittiin rakentajat | Julkaisija = Taloussanomat | Ajankohta = 22.6.2015 | Viitattu = 9.7.2015}}</ref>
 
[[Turun pikaraitiotie|Turussa pikaraitiotietä]] on suunniteltu aiemmin kaupunkiseudun nk. Keskusakselille [[Naantali]] – [[Raisio]] – Turku – [[Kaarina]] sekä [[Varissuo]]n ja [[Runosmäki|Runosmäen]] [[Lähiöt Suomessa|lähiöihin]]. Raitiotie kulkisi keskustan halki maan pinnalla. Alustavasti on tutkittu myös duoraitiovaunuliikennettä Turusta Saloon, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle. Myös Turussa raideleveys olisi 1 &nbsp;524 &nbsp;mm duoraitiovaunujen mahdollistamiseksi.
 
Uudessa selvityksessä ''Turun seudun joukkoliikenne 2020'' ehdotetaan pikaraitiotielinjoja keskustasta Varissuolle, Runosmäkeen ja [[Majakkaranta|Majakkarantaan]]an, myöhemmin Raisioon, Kaarinaan ja [[Turun satama]]an.
 
=== Pohjoismaat ===
 
[[Göteborgin raitiotie]] on kansainvälisesti ollut tärkeä pikaraitiotiejärjestelmien kehittämisen esikuva.
 
Tukholmaan on avattu vuonna 2000 uusi poikittainen pikaraitiotie, [[Tvärbanan]], joka yhdistää kolme metroverkon haaraa lähiöissä. Pikaraitiotie on osoittautunut varsin suosituksi ja järjestelmää on tarkoitus laajentaa.
Rivi 112:
[[Bergen]] on avannut täysin uuden pikaraitiotien 2010 ja [[Århus]] on päättänyt pikaraitiotiestä, joka valmistuu 2015.
 
Myös muissa Pohjoismaiden kaupungeissa on pitkälle edenneet suunnitelmat modernin raitiotien rakentamisesta, mm. Helsingborgissa[[Helsingborg]]issa, Malmössä[[Malmö]]ssä, Lundissa[[Lund]]issa, Stavangerissa[[Stavanger]]issa ja Odensessa[[Odense]]ssa
 
=== Keski-Eurooppa ===
Saksassa hyvin monissa kaupungeissa, mm. Kölnissä, [[Düsseldorf]]issa, [[Hannover]]issa ja Ruhrin alueella on kattava pikaraitiotieverkosto. Berliinin raitioteitä on kaupungin yhdistettyä kehitetty ja jatkettu Itä-Berliinistä länteen. Kokonaan uusi pikaraitiotie on rakennettu vain [[Oberhausen]]iin (1996), [[Saarbrücken]]iin (1997) ja [[Heilbronn]]iin (2000).
Rivi 123:
Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä useissa keskikokoisissa kaupungeissa on kehitetty perinteisiä raitioteitä pikaraitiotien suuntaan. Tällaisista hyviä esimerkkejä ovat [[Freiburg]], [[Basel]], [[Zürich]], [[Linz]] tai [[Rostockin raitiotieliikenne|Rostock]]. Näissä kaupungeissa joukkoliikenteen käyttö on usein erittäin korkeaa tasoa, koska joukkoliikenne on kaupungin sisällä nopein kulkumuoto.
 
[[Karlsruhe]]ssa on vuodesta 1992 ajettu duoraitiovaunuilla, joilla voi ajaa sekä katuverkossa että rautatiellä. Nykyisin verkosto ulottuu mm. Heilbronnin kaupunkiin, jonne on avattu oma keskustan läpi kulkeva raitiotie v.vuonna 2000. Konsepti on omaksuttu myös Saarbrückeniin (1997) ja [[Kassel]]iin (2003).
 
[[Amsterdam]]issa toimii duoraitiotie, joka on yhdistetty metro ja pikaraitiotie linjalla 51. Linja ajaa metroverkossa Amsterdamin keskustassa ja [[Amstelveen]]in kaupungin puolella se käyttää katuverkon tasossa olevaa normaalia raitiotiekaistaa yhdessä normaalin raitioliikenteen kanssa.
Rivi 129:
Keski-Euroopassa yleinen käytäntö on, että pikaraitiovaunut pysähtyvät vain pysäkeillä jos liikenne toimii normaalisti. Liikennevalot muuttuvat aina vihreiksi vaunun tullessa.
 
=== Itä-Eurooppa ===
[[Tiedosto:Volgograd portal.jpg|thumb|left|210 px|Volgogradin pikaraitiotien (Metrotram) ratikka tulossa maanalaiselta osuudelta.]].
Esimerkiksi [[Venäjä]]n Euroopan puoleisessa miljoonakaupunki [[Volgograd]]issa toimii pikaraitiotielinja (Metrotram).
 
=== Etelä-Eurooppa ===
 
Pikaraitioteiden rakentamisaalto on levinnyt myös Etelä-Eurooppaan, kuten [[Barcelona]]an (2004), [[Madrid]]iin ([[Metro ligero de Madrid]], 2007), [[Santa Cruz de Tenerife]]en (Metro Tenerife, 2007), [[Ateena]]an (2004), [[Porto]]on (2002) ja useisiin Italian kaupunkeihin.
 
=== Iso-Britannia sekäja Irlanti ===
[[Newcastle upon Tyne|Newcastleen]] (1980) ja [[Lontoo]]n [[Docklands (Lontoo)|Docklandsin]] alueelle (1987) on toteutettu kokonaan muusta liikenteestä erotetut kevytmetrojärjestelmät, joita kuitenkin kutsutaan nimellä "''light rail"'', koska kalustona käytetään raitiovaunutyyppistä kalustoa. Myöhemmin on toteutettu perinteistä raitiotietä enemmän muistuttavat järjestelmät [[Manchester]]iin (1992), [[Sheffield]]iin (1994), [[Birmingham]]iin (1999), [[Croydon]]iin (Lontoon esikaupunki, 2000) ja [[Nottingham]]iin (2003). Englannissa pikaraitiotiet eivät ole menestyneet yhtä hyvin kuin Ranskassa ja Saksassa. Valtion teettämien raporttien mukaan syynä on ollut mm. samoilla reiteillä kulkevien bussien kilpailu.
 
Skotlannissa pikaraitiotie on käytössä [[Edinburghin raitiotie|Edinburghissa]].
Rivi 146:
Irlannissa vuonna 2004 avattu [[Dublin]]in pikaraitiotie, [[Luas]], on ollut menestys.
 
=== Yhdysvallat ja Kanada ===
[[Kuva:METRORail.jpg|thumb|250px|Houstonin METRORail-vaunu suihkulähteessä]]
 
Pohjois-Amerikassa on [[Boston]]issa ja [[San Francisco]]ssa käytössä perinteiset raitiotiet, joilla on pikaraitiotien piirteitä. Ensimmäinen uusi pikaraitiotie Pohjois-Amerikassa oli Kanadan [[Edmonton]] (1978), USA:ssa [[San Diego]] (1981). Näiden jälkeen Kanadaan ja Yhdysvaltoihin on toteutettu parikymmentä uutta pikaraitiotietä. Näistä ehkä onnistuneimpana pidetään [[Portland]]in raitiotietä (käynnistetty 1986). Toisaalta esimerkiksi [[Houston]]in METRORailia (avattu 2004) on arvosteltu alhaisista matkustajamääristä sekä lukuisista onnettomuuksista, joista hankkeen vastustajat ovat syyttäneet huonoa suunnittelua. Järjestelmän kannattajat ovat kiistäneet nämä syytökset ja esittäneet onnettomuuksien johtuvan autonkuljettajien välinpitämättömyydestä.
 
== Keskustelua pikaraitiotien eduista ja haitoista ==
{{Lähteetön}}
Pikaraitiotien rakentamisesta on keskusteltu vilkkaasti eri medioissa ja keskustelufoorumeilla kaikissa kaupungeissa, joissa sitä on kehitetty tai rakennettu uusia järjestelmiä.
Rivi 162:
 
Yleisimmät pikaraitiotietä koskevat argumentit voidaan koota esimerkiksi näin:
 
'''Vastaan'''▼
 
* Pikaraitiotie vie maanpäällistä tilaa▼
* Pikaraitiotie on kalliimpi investointikustannuksiltaan kuin bussi tai bussimetro▼
* Kaupunki X on liian pieni (tai liian suuri) pikaraitiotielle▼
* Pikaraitiotien ehdottaminen estää investoinnit metroon tai linja-autoihin▼
* Pikaraitiotie on vaarallinen, koska kaikki risteykset eivät ole eritasoisia▼
* Pikaraitiotie on raitiotie ja raitiotie on vanhentunut liikennemuoto▼
* Pikaraitiotie voidaan korvata uudella teknologialla, kuten [[monorail]]illa, [[raidetaksi]]lla tai [[bussimetro]]lla▼
* Pikaraitiotie aiheuttaa melua, liikennettä tai vaaraa minun asuinympäristööni.▼
 
'''Puolesta'''
Rivi 185 ⟶ 174:
* Pikaraitiotie aiheuttaa vähemmän häiriötä asuinympäristöön kuin muut yhtä tehokkaat liikennejärjestelyt.
* Pikaraitiotien kapasiteetti on pienempi kuin metrolla tai paikallisjunalla
 
▲'''Vastaan'''
 
▲* Pikaraitiotie vie maanpäällistä tilaa
▲* Pikaraitiotie on kalliimpi investointikustannuksiltaan kuin bussi tai bussimetro
▲* Kaupunki X on liian pieni (tai liian suuri) pikaraitiotielle
▲* Pikaraitiotien ehdottaminen estää investoinnit metroon tai linja-autoihin
▲* Pikaraitiotie on vaarallinen, koska kaikki risteykset eivät ole eritasoisia
▲* Pikaraitiotie on raitiotie ja raitiotie on vanhentunut liikennemuoto
▲* Pikaraitiotie voidaan korvata uudella teknologialla, kuten [[monorail]]illa, [[raidetaksi]]lla tai [[bussimetro]]lla
▲* Pikaraitiotie aiheuttaa melua, liikennettä tai vaaraa minun asuinympäristööni.
 
== Lähteet ==
Rivi 193:
* [http://www.kaupunkiliikenne.net/ Kaupunkiliikenne.net (pikaraitioteitä kannattava sivusto)]
* [http://www3.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Yleiskaavoitus/sivut/Yleiskaavoituksen_osaselvitykset.php?lang=suomi&content=Pikaraitiotieselvitys Turun pikaraitiotieselvitys]
* [http://www.lrta.org Light Rail Transit Association]
* [http://jlf.fi Joukkoliikennekeskustelufoorumi]
* [http://www.lightrailnow.org www.lightrailnow.org, poleeminen pikaraitioteitä kannattava sivusto Yhdysvalloista]
* [http://www.tramwest.fi TramWest]
 
{{Raideliikenne}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikaraitiotie”