Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisäys |
p Käyttäjän 16931212muokkausta muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lax tekemään versioon. |
||
Rivi 77:
=== Vuoden- ja vuorokaudenajat ===
Eläimet ovat aktiivisia hyvin eri aikoihin vuorokaudessa. Suurin osa nisäkkäistä
Eläinten aistit kehittyvät pitkälti aktiivisuusajan mukaisesti. Yöeläimillä on usein kokoonsa suhteutettuna suuremmat silmät ja ne ovat likinäköisiä, koska ne tarvitsevat näköänsä lähinnä sellaisissa etäisyyksissä joista se voi hyökätä saaliinsa kimppuun. Muuten ne luottavat muihin aisteihinsa. Päiväaikaan on taas hyödyllistä havaita vihollisia pitkien matkojen päästä, jolloin kuuloaistista ei ole niin paljoa hyötyä. Öiseen aikaan liikkuvilla sammakoilla ja linnuilla on poikkeuksellisen tarkka syvyysnäkö, josta esimerkiksi pöllöjen kohdalla kertoo niiden silmien sijoittuminen suoraan eteen, eikä sivuille, jolloin niiden stereonäkö on parempi. Uudessa-Seelannissa elävä [[Kiivit|kiivi]]-lintu suunnistaa hajuaistinsa turvin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roots, Clive | Nimeke =Nocturnal Animals | Vuosi =2006 |Sivu =2–3 | Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Tunniste =ISBN 978-0-313-33546-4 }}</ref> Yöeläinten suuret silmät johtuvat siitä, että suuret silmät kasvattavat [[verkkokalvo]]n pinta-alaa, jolloin verkkokalvolle pääsevän valon määräkin suurenee. Verkkokalvolla yöeläimillä on paljon valoa aistivia [[sauvasolu]]ja, jotka parantavat hämäränäköä. Kääntöpuolena taas on, että yöeläimillä on erittäin vähän värinäköön erikoistuneita [[tappisolu]]ja eli yöeläimet ovat käytännössä värisokeita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roots, Clive | Nimeke =Nocturnal Animals | Vuosi =2006 |Sivu =4 | Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Tunniste =ISBN 978-0-313-33546-4 }}</ref> Päiväsaikaan yöeläimet pystyvät kyllä kulkemaan, mutta niiden on suojeltavat silmiään turhalta valolta.
|