Ero sivun ”Suvaitsevaisuus” versioiden välillä

Filosofi Markus Neuvosen mielestä suvaitsemattomuuden suvaitsemisessa kysymykseksi nousee se, kuinka paljon suvaitsemattomuutta pitää sietää. Neuvonen hylkäisi koko suvaitsevaisuden käsitteen, koska siihen sisältyy "aina tietynlainen alaspäin katsominen" – suvaitseminen sisältää jo sinällään asian, mahdollisesti inhottavan, jota siedetään, sekä siihen liittyvän suvaitsijan. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nyt.fi/a1305903382131 | Nimeke = Pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita? Filosofi vastaa | Tekijä = Jussi Pullinen | Ajankohta = 2.12.2014 | Julkaisija = nyt.fi | Viitattu = 18.12.2014 }}</ref>

 

UCLA-yliopiston [[metatutkimus|metatutkimuksen]] mukaan suvaitseva ja tasa-arvoinen työyhteisö parantaa yhtiöiden tuloksia lisäämällä työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyttä ja houkuttelemalla parasta työvoimaa. Suuryrityksistä onkin tullut merkittäviä suvaitsevaisuuden puolustajia, ja suuryritykset ovat olleet keskeisessä roolissa painostuksessa [[homoseksuaali]]en ja [[transsukupuolisuus|transsukupuolisten]] puolesta Yhdysvalloissa.<ref name=saska>{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/talous/art-2000005008863.html|nimeke=Suuryritykset ovat nousseet vastustamaan Trumpin syrjiviä ehdotuksia – suvaitsemattomuus on pahaksi bisnekselle|tekijä=Saska Saarikoski HS|ajankohta=16.12.2016|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>