Ero sivun ”Tampereen jäähalli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
PtG (keskustelu | muokkaukset) lähdettä ja rakennetta ja lisää |
||
Rivi 26:
}}
'''Tampereen jäähalli''' (myös '''Hakametsän jäähalli''') on [[Tampere]]ella, [[Kissanmaa]]n kaupunginosassa sijaitseva [[Suomi|Suomen]] vanhin [[jäähalli]]. Arkkitehti [[Jaakko Tähtinen|Jaakko Tähtisen]] suunnittelema halli rakennettiin [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965|vuoden 1965 jääkiekon MM-kilpailuja]] varten. Valmistumisensa jälkeen hallia on kunnostettu ja nykyaikaistettu useita kertoja, laajasti viimeksi vuosina 2001–2002. Vuonna 2007 Hakametsään tuli uusi tulostaulu, joka näyttää myös videokuvaa. Hakametsä on [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigan]] kolmanneksi suurin jäähalli.
Jääkiekkoareenana toimiessaan halliin mahtui vuosien 2001–2002 uudistusten jälkeen 7 800 katsojaa ja kesän 2009 remontin jälkeen 7 600, joista 6 399 istumaan. Vuonna 2012 katsojakapasiteetti oli 7 595 katsojaa. Vuoden 2014 syksyllä vanhat puuseisomakatsomot purettiin ja osa nurkkien istumakatsomoista muutettiin seisomakatsomoiksi poistamalla penkit kyseiseltä alueelta. Muutoksen jälkeen hallin katsojakapasiteetiksi tuli 7300, joista 5 629 istumaan, 1 359 seisomaan ja 312 aitiopaikkaa. Nykyään Tampereen jäähallin vieressä on myös kaksi pienempää harjoitushallia. Vuonna 1974 avattu [[Hakametsä 2]] vetää nykyisellään 800 katsojaa; vuonna 1995 valmistuneessa Hakametsä 3:ssa ei ole katsomoa.▼
Tampereen jäähalli on [[Jääkiekon SM-liiga]]ssa pelaavien [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilveksen]] ja [[Tappara]]n kotiareena. [[Suomi-sarja (jääkiekko)|Suomi-sarjassa]] pelaavan [[Kooveen jääkiekko|Kooveen]] kotihallina toimii [[Hakametsä 2]].
== Arkkitehtuuri ja rakenne ==
[[Tiedosto:Hakametsä I ulkoa.jpg|225px|left|thumb|Hakametsän halli ulkoa. Kuvassa näkyvät sekä riippukatto että vinot vetotangot, jotka ovat Hakametsän jäähallin tunnusomaisimpia piirteitä.]]
Jäähallin suunnitteli arkkitehti [[Jaakko Tähtinen]]. Sen leimallisia piirteitä ovat satulanmuotoinen riippukatto ja päätyjen vinot vetotangot.<ref name="yleissuunnitelma24">Hakametsän yleissuunnitelma, s. 24.</ref> Tähtinen teki suunnitelmassaan yhteistyötä jääkiekkoilijoiden ja muiden jääkiekkoihmisten kanssa, ja hän hyväksytti piirustuksensa paikallisilla kiekkoihmisillä.<ref name="mennander127"/>
Hallia katsomoiden alapuolella kiertävä pääkäytävä sijaitsee maanpinnan tasalla ja itse kenttä noin kolme metriä alempana. Pääkäytävän alla hallin pohjakerroksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja muut huoltotilat sekä Ilveksen ja Tapparan kerhotiloja. Hallin toisella pitkällä sivulla on parvikatsomo, jonne (kuten seisomakatsomoihinkin) noustaan hallin kulmauksissa sijaitsevia portaita. Toisella pitkällä sivulla on kaksikerroksinen aitiorakennelma, jossa on yritysaitioiden lisäksi tiloja tiedotusvälineille ja toimitsijoille.▼
▲Hallia katsomoiden alapuolella kiertävä pääkäytävä sijaitsee maanpinnan tasalla ja itse kenttä noin kolme metriä alempana.<ref name="yleissuunnitelma24"/> Pääkäytävän alla hallin pohjakerroksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja muut huoltotilat sekä Ilveksen ja Tapparan kerhotiloja. Hallin toisella pitkällä sivulla on parvikatsomo, jonne (kuten seisomakatsomoihinkin) noustaan hallin kulmauksissa sijaitsevia portaita. Toisella pitkällä sivulla on kaksikerroksinen aitiorakennelma, jossa on yritysaitioiden lisäksi tiloja tiedotusvälineille ja toimitsijoille.
Pääsisäänkäynnit sijaitsevat hallin kulmissa. Lisäksi jokaisen katsomoaukon kohdalla on ovi, joka voidaan tarvittaessa avata, jos halli on tyhjennettävä nopeasti esimerkiksi tulipalon tai muun vaaratilanteen vuoksi.
==Historia==
Suomi sai maaliskuussa 1963 järjestettäväkseen [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965|vuoden 1965 MM-kilpailut]]. Kisaisännyyden ehtona oli jäähalli, jonka kuitenkin [[Helsinki|Helsingin]] kaupunki oli luvanut rakentaa. Pääkaupungin hallihanke viivästyi ja kesään mennessä näytti jo selvältä, ettei halli valmistu kevääksi 1965. Jääkiekkoliiton Reijo Mannerla ja puheenjohtaja [[Hary Lindblad]] järjestivät tapaamisen Tampereen kaupunginjohtajan [[Erkki Lindfors]]in kanssa. Urheilumiehenä tunnettu Lindfors innostui asiasta ja tajusi myös ensimmäisen Suomessa järjestettyjen MM-kisojen markkina-arvon.<ref name="mennander125">Mennander & Mennander, s. 125–126.</ref>
Tampereen jääkiekon SM-sarjaseurat olivat pelanneet ottelunsa kaupungin keskustan tuntumassa [[Koulukadun tekojäärata|Koulukadun tekojääradalla]]. Laskelmien perusteella halvimmaksi vaihtoehdoksi hallille tulisi Koulukadun kattaminen. Hanketta ajoi tekojääradan rakennuttanut Tampereen keinojääratayhdistys. Kaupunki puuttui kuitenkin asiaan, sillä Koulukadun alueen pysäköintimahdollisuudet olivat olemattomat. Kaupunki piti parhaana paikkana Hakametsää.<ref name="mennander125"/>
[[Tampereen kaupunginvaltuusto]] päätti 26. kesäkuuta 1963 jäähallin rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin Hakametsässä 8. tammikuuta 1964. Ensimmäinen ottelu hallissa pelattiin 29. tammikuuta 1965 Tampereen ja muun Suomen välillä. Televisioitua ottelua seurasi yli 6 000 maksanutta katsojaa.<ref name="mennander127">Mennander & Mennander, s. 127.</ref> Ottelu päättyi tasan 4–4. SM-sarja siirtyi halliaikaan kaksi päivää myöhemmin Ilveksen ja Tapparan kohdatessa ottelussa, jonka Ilves voitti maalein 5–3.<ref name="mennander129">Mennander & Mennander, s. 129.</ref> Ilveksen ja Tapparan lisäksi myös SM-sarjassa silloin pelannut [[Kooveen jääkiekko|Koovee]] siirtyi välittömistä käyttämään hallia.<ref>Hakametsän yleissuunitelma s. 39.</ref>
▲Alkuperäisessä asussaan halli veti 10 200 katsojaa, joista 1 573 mahtui istumaan.<ref name="mennander129"/> Sittemmin kokonaismäärä on pienentynyt, kun seisomakatsomoja on vuosien mittaan korvattu istumapaikoilla. Toisaalta halliin on rakennettu kokonaan uusi parvikatsomo sekä aitiotiloja. Jääkiekkoareenana toimiessaan halliin mahtui vuosien 2001–2002 uudistusten jälkeen 7 800 katsojaa ja kesän 2009 remontin jälkeen 7 600, joista 6 399 istumaan. Vuonna 2012 katsojakapasiteetti oli 7 595 katsojaa. Vuoden 2014 syksyllä vanhat puuseisomakatsomot purettiin ja osa nurkkien istumakatsomoista muutettiin seisomakatsomoiksi poistamalla penkit kyseiseltä alueelta. Muutoksen jälkeen hallin katsojakapasiteetiksi tuli 7300, joista 5 629 istumaan, 1 359 seisomaan ja 312 aitiopaikkaa
Jäähallin viereen on rakennettu kaksi harjoitushallia. [[Hakametsä 2]] valmistui 1974 ja Hakametsä 3 vuonna 1995.<ref>Hakametsän yleissuunitelma s. 12.</ref> [[Hakametsä 2 vetää nykyisellään 800 katsojaa; Hakametsä 3:ssa ei ole katsomoa.
Hakametsän hallin aikana sisäjäillä voitettuja mestaruuksia on Tapparalla kymmenen, Ilveksellä kolme ja Kooveellä yksi.
[[Tiedosto:Hakametsä panorama.jpg|thumb|700px|center|Panoramaamakuva hakametsän hallista.]]
== Käyttö ==
Vaikka hallin pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut jääkiekossa, siellä on järjestetty myös monia muitakin urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Jääkiekkotoiminta on 2010-luvulla vastannut noin 90-prosenttisesti hallin käytöstä. Pääosa tapahtumista ovat Ilveksen ja Tapparan harjoituksia ja liigaotteluita.<ref name="yleissuunitelma37">Hakametsän yleissuunnitelma, s. 37.</ref>
Kesäisin siellä pelataan usein kansainvälisen tason [[lentopallo]]-otteluita, ja lisäksi järjestetään satunnaisesti konsertteja ja [[taitoluistelu]]näytöksiä. Kesäisin parkkialueella on myös erilaista toimintaa, kuten rantalentopalloa, katulätkää ja kirpputoreja.<ref name="yleissuunitelma37"/> [[Suomen jääkiekkomuseo]] toimi hallissa vuodesta 1979 vuoteen 2001, jolloin se muutti [[museokeskus Vapriikki|museokeskus Vapriikkiin]].<ref name="yleissuunitelma">Hakametsän yleissuunnitelma, s. 40.</ref>
Hallissa on järjestetty [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|jääkiekon MM-kilpailujen]] otteluita myös vuosina 1982, 1991, 1997 ja 2003 sekä naisten MM-kilpailut vuonna 1992. Lisäksi hallissa järjestettiin [[Painin maailmanmestaruuskilpailut 1965 (kreikkalais-roomalainen paini)|Kreikkalais-roomalaisen painin MM-kilpailut 1965]].<ref name="yleissuunitelma37"/>
Hallissa on järjestetty lukuisia konsertteja. Esimerkiksi [[Motörhead]], [[Hanoi Rocks]], [[Iron Maiden]], [[Slipknot]], [[Korn]], [[Slayer]], [[Alice Cooper]], [[Nightwish]] ja [[Deep Purple]] ovat soittaneet Hakametsässä.
==Kattoon jäädytetyt paidat==
Rivi 69 ⟶ 80:
=== Koovee ===
* 10: [[Heino Pulli]]
== Lähteet ==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liitteet/h/dRSmP5rPQ/HakametsaYS1036_KKKY_20140418_pieni.pdf| Nimeke = Hakametsän yleissuunnitelma| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Tampereen kaupunki| Viitattu = 12.3.2017 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Mennander, Ari & Mennander, Pasi | Nimeke=Leijonien tarina | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2003| Tunniste=ISBN 951-20-6455-3}}
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||