Ero sivun ”Typensidonta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla ym |
Lisäyksiä |
||
Rivi 3:
'''Typensitojabakteerit''' ovat [[bakteerit|bakteereita]], jotka pystyvät sitomaan typpeä [[ilma]]sta [[nitrogenaasi]]entsyymin avulla. Typensitojabakteereja elää muun muassa [[hernekasvit|hernekasvien]], [[tyrni]]en ja [[leppä|leppien]] [[juurinystyrä|juurinystyröissä]]. Kasveja, joiden kanssa typensitojabakteerit toimivat, kutsutaan '''typensitojakasveiksi'''<ref name="BI3.1">{{BI3|152}}</ref>. Bakteereilla on [[mutualismi|mutualistinen]] suhde tällaiseen [[kasvit|kasviin]]. Ne saavat isäntäkasvilta [[hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], joista saamalla [[energia]]llaan bakteerit muodostavat typpikaasusta [[ammonium]]ia ja tarvitsemiaan yhdisteitä. Bakteerit antavat typpiyhdisteitä myös isäntäkasvilleen. Typensidontabakteereita elää myös vapaasti [[maaperä]]ssä ja [[vesi|vedessä]].<ref name="BI3">{{BI3|22}}</ref>
Biologiset typensitojat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään eli vapaisiin typensitojiin, symbioottisiin typensitojiin ja puolisymbioottisiin typensitojiin. Biologista typensidontaa voidaan hyödyntää [[luomuviljely]]ssä.
'''Vapaisiin typensitojiin''' kuuluu yli 30 bakteeri- ja [[syanobakteerit|syanobakteeri]]sukua, jotka eivät tarvitse erityistä isäntäkasvia. Näiden merkitys on maailmanlaajuisesti tärkeä, mutta Suomessa viileästä ilmastosta johtuen vähäinen. Esimerkkinä vapaista typensitojista on [[Clostridium]] -suvun bakteerit.
'''Symbioottisiin typensitojiin''' kuuluu [[palkokasvit|palkokasvien]] juurinystyräbakteerit. Nämä tarvitsevat isäntäkasvin. Suomessa symbioottisten typensitojien merkitys on melko suuri ja näitä esiintyy esimerkiksi palkokasvien, lepän ja tyrnin juuristoissa. Suomessa tärkeimpiä symbioottisia typensitojia ovat [[Rhizobium]] -bakteerit. Bakteerit muodostavat kasvin juureen läpimitaltaan 0,5 – 3 mm kuroutumia, jotka ovat aktiivisessa typensidontavaiheessa väriltään vaaleanpunaisia. Punainen väri on peräisin biologiselle typensidonnalle välttämättömästä [[leghemoglobiini]]sta.
Yleisimmät Rhizobium –bakteerit isäntäkasvinsa perusteella:
Rivi 14:
* [[Rhizobium lupin]] [[lupiinit|lupiineissa]]
* [[Rhizobium meliloti]] [[sinimailanen|sinimailasessa]] ja [[mesikät|mesiköissä]].
Typensidontapotentiaali vaihtelee kasvien satotason typpipitoisuuden ja typensidontatehon mukaan ollen sinimailasella suurin ja herneellä pienin.
* sinimailanen 50 – 300 kg N/ha v
* apilanurmet 50 – 200 kg N/ha v
* virnat 50 – 120 kg N/ha v
* härkäpapu 50 – 100 kg N/ha v
* herne 40 – 80 kg N/ha v
'''Puolisymbioottisiin typensitojiin''' kuuluu esimerkiksi [[Bacillus]] -suvun bakteerit. Puolisymbioottisia typensitojia elää joidenkin kasvien esim. [[vehnä]]n juuriston ympärillä. Suomessa näiden merkitys on vähäinen.
Rivi 28 ⟶ 35:
*[https://www.proagria.fi/blogit/luomublogi/2016/05/02/hyodynna-biologinen-typensidonta ProAgria: Hyödynnä biologinen typensidonta]
*[https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/maapera/biologinen-typensidonta Ruokatieto.fi: Biologinen typensidonta]
*[http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/typen_kierto/2/ Solunetti: Typen kierto]
{{Tynkä/Biologia}}
| |||