Versio 11. maaliskuuta 2017 kello 22.36 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 390 muokkausta →‎Politiikka: mokoma autocorrect: Pierhead, ei Pierced, ← Vanhempi muutos		Versio 12. maaliskuuta 2017 kello 12.46 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 159 muokkausta p fix Uudempi muutos →
Rivi 3: \|nimet-virallisilla-kielillä = Cymru \|nimi-genetiivissä = Walesin \|motto = Cymru am byth \|viralliset-kielet = [[englannin kieli\|englanti]], [[kymrin kieli\|kymri]] \|lukautaito = \|pääkaupunki = [[Cardiff]] (Caerdydd) \|pääkaupungin-koordinaatit = \|valtionpäämiehen-nimike = [[Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista\|Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar]] \|nykyinen-valtionpäämies = [[Elisabet II]] \|hallituksenpäämiehen-nimike =Walesin pääministeri \|nykyinen-hallituksenpäämies =[[Carwyn Jones]] \|alan-sijaluku = Rivi 20: \|väestötiheys = 148,3 \|itsenäisyystapahtumat = itsehallintolaki \|itsenäisyysvuodet = 1998 \|valuutta = [[Englannin punta]] \|valuuttatunnus = GBP \|aikavyöhyke = +0 \|kesäaika = UTC+1 Rivi 33: \|bkt-vuosi = 2010 \|bkt-sija = \|bkt = 85,4 miljardia \|bkt-per-asukas =30,546 \|alaviite = \|lippu = [[Tiedosto:Flag of Wales 2.svg\|140px]] \|vaakuna = [[Tiedosto:Coat of arms of Wales.svg\|140px]] \|sijainti = [[Tiedosto:Wales in the UK and Europe.svg\|300px]] \|valtiomuoto = itsehallinnollinen perustuslaillinen monarkia \|muut-kaupungit = [[Swansea]] \|väestönkasvu = \|väestönkasvuvuosi = Rivi 61: === Ilmasto === Walesin ilmasto on [[Meri-ilmasto\|merellinen]], ja sää on usein pilvinen, kostea ja tuulinen. Rikkonaisen rannikon ja vuoristojen takia ilmasto vaihtelee paikallisesti. Joillain ylänköalueilla ilmasto voi olla todella ankara, mutta rannikolla miellyttävä. Vuoden keskilämpötila alankoalueilla on 9,5–10,5 astetta. Rannikolla helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, mutta sisämaassa tammi- ja helmikuu ovat suurin piirtein yhtä kylmiä. Tammikuun keskimääräinen minimilämpötila vaihtelee hieman nollan alapuolelta kolmeen asteeseen. Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi. Silloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 17–21 astetta.<ref name="climate">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.metoffice.gov.uk/climate/uk/wl/print.html\| Nimeke = Wales: climate \| Julkaisija = Met Office\| Viitattu = 11.5.2013 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Sademäärän suhteen vuosi jakautuu kahteen osaan: lokakuulta tammikuulle on selvästi sateisempaa kuin helmikuulta syyskuulle. Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain: Snowdonian vuoristossa sataa yli 3 000 millimetriä vuodessa, kun etelärannikolla lähellä Englannin rajaa alle 1 000 millimetriä. [[Lumi]] on rannikolla melko harvinaista, ja lounaisrannikolla sataa lunta alle kymmenenä päivänä vuodessa. Snowdoniassa sen sijaan lumisateita tulee yli 40 päivänä vuodessa.<ref name="climate"/> Rivi 72: [[Saksit]] eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas [[Offa]] (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.historyextra.com/article/feature/brief-history-offas-dyke \| Nimeke = A brief history of Offa’s Dyke \| Tekijä = Emma Mason \| Ajankohta = 2016 \| Julkaisu = History Extra \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät [[Englanti\|Englannista]] ja osittain [[Skotlanti\|Skotlannistakin]]. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin [[normannit]] valloittivat Walesin [[1066]], mutta se jäi omien [[Luettelo Walesin ruhtinaista\|ruhtinaidensa]] hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas [[Edvard I (Englanti)\|Edvard I]] löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofWales/The-English-conquest-of-Wales/ \| Nimeke = The English conquest of Wales \| Tekijä = Ben Johnson ~~\| Ajankohta =~~ \| Julkaisu = History UK \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa [[Englannin parlamentti]] lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas [[Henrik VIII (Englanti)\|Henrik VIII]]:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/history/sites/themes/periods/tudors_04.shtml \| Nimeke = The 1536 Act of Union \| Tekijä = John Davies \| Ajankohta = \| Julkaisu = BBC \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> ~~\| Tekijä = John Davies \| Ajankohta = \| Julkaisu = BBC \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref>~~ Nimi ''Wales'' tulee [[Anglin kieli\|anglinkielisestä]], ulkomaalaista tai muukalaista merkitsevästä ''wylisc''-sanasta, joka myöhemmissä englannin kielen vaiheissa sai muodokseen ''Welsh'', walesilainen. Muukalaisten maa taas oli anglosaksiksi ''Wealas''. Normannit kutsuivat maan asukkaita nimellä ''galles'', gallit ([[keltit]]). Omakielinen nimi ''Cymru'' puolestaan pohjautuu latinan nimeen ''Cambria'', [kelttiläisten] combrogien maa. Rivi 94 ⟶ 93: Osa Walesista teollistui jo 1700-luvulla. Walesissa on louhittu [[hiili\|hiiltä]], [[kupari]]a, [[rauta]]a, [[lyijy]]ä, [[kulta]]a ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin. Walesissa on vähän todella suuria, yli tuhannen työntekijän yrityksiä. Suurimmat yksityiset työllistäjät vuoden 2017 alussa olivat vakuutusyhtiö Admiral (yli 7000 työpaikkaa), teräsyhtiö [[Tata Steel]] (noin 7000), lentokoneyhtiö [[Airbus]] (6000) ja vesiyhtiö Dwr Cymru (3000).<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.walesonline.co.uk/business/business-news/top-10-biggest-private-sector-12424893 \| Nimeke = The 10 biggest private sector employers in Wales and what they do \| Tekijä = \| Ajankohta = 9.1.2017 \| Julkaisu = Wales Online \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Vuoden 2016 alkupuolella työttömiä oli 4,7 %, eli hiukan vähemmän kuin koko Britanniassa (4,9 %).<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nomisweb.co.uk/reports/lmp/la/1946157387/printable.aspx \| Nimeke = Labour Market Profile - Flintshire \| Julkaisu = Nomis Web \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Rivi 104 ⟶ 103: Väestöstä 14,42 % ilmoitti itsensä kansalliselta identiteetiltään walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestönlaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa. [[Kymrin kieli]] on virallinen kieli, ja sitä ja englannin kieltä pitää kohdella tasavertaisesti. Viranomaiset tuottavat ~~palveluit~~palveluita ~~amyö~~myös kymriksi, ja esimerkiksi tienviitat ovat kahdella kielellä. Walesin englanninkielisissä kouluissa kymri on ~~pakolllinen~~pakollinen aine 16 vuoden ikään asti, kymrinkielisissä kouluissa se on opetuskieli. Kymrin puhujia on kaikkiaan noin puoli miljoonaa eli noin 19 prosenttia väestöstä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.wales.com/about-wales/language \| Nimeke = Welsh Language (Cymraeg) \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = Wales.com \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> 16,32 % Walesin yli kolmivuotiaasta väestöstä osaa puhua, lukea ja kirjoittaa [[Kymrin kieli\|kymrin kieltä]]. Heidän lisäkseen 1,37 % samanikäisestä väestöstä osaa puhua ja lukea muttei kirjoittaa kieltä. 2,83 % osaa puhua muttei lukea tai kirjoittaa sitä. Lisäksi vielä 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan.{{lähde\|aikatieto ?}} Walesissa on esiintynyt voimakkaita [[Herätysliike\|herätysliikkeitä]]. Vuonna 1735 oli laaja metodistiherätys, vuonna 1859 satatuhatta henkeä eli lähes kymmenesosa silloisesta väestöstä tuli uskoon. Kuuluisin herätysliike ~~oil~~oli aktiivisin vuosina 1904-1905. Silloinkin uskoon tuli yli satatuhatta walesilaista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.philosophyforlife.org/the-welsh-revival-mass-hysteria-or-outpouring-of-grace/ \| Nimeke = The Welsh revival: mass hysteria or outpouring of grace? \| Tekijä = Jules Evans \| Ajankohta = 2013 \| Julkaisu =Philosophy for Life= \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.bbc.co.uk/religion/religions/christianity/history/welshrevival_1.shtml \| Nimeke = The Welsh Revival \| Tekijä = Roy Jenkins \| Ajankohta = 2009 \| Julkaisu = BBC \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> ==Kulttuuri== Rivi 121 ⟶ 120: ===Musiikki=== [[File:Welsh triple harp.jpg\|thumb\|Walesilainen harppu]] Perintesiä walesilaisia instrumenttejä ovat elyn deires (kolmerivinen harppu), viulu, [[crwth]] ja [[pibgorn]] (puhallinsoitin).<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/music/sites/folk-traditional/pages/about_traditional.shtml \| Nimeke = Traditional musical instruments of Wales \| Julkaisu = Wales Music \| Julkaisija = BBC \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Kuorolaululla, varsinkin kirkkokuoroilla, on pitkät perinteet.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/music/sites/choirs-brass/pages/about_choirs.shtml \| Nimeke = The choral tradition of Wales - part one \| Julkaisu = Wales Music \| Julkaisija = BBC \| Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Yksi Walesin suosituimmista nykyaikaisista muusikoista on laulaja-lauluntekijä [[Marina and the Diamonds]]. == Lähteet == *{{Kirjaviite \| Tekijä = Atkinson, David & Wilson, Neil\| Nimeke = Wales\| Vuosi = 2007~~\| Julkaisupaikka =~~ \| Julkaisija = Lonely Planet\| Isbn = 9781741045383\| www = https://books.google.fi/books?id=YYYscZYSpJEC\| www-teksti = Google-kirjat\| Viitattu = 11.3.2017}} === Viitteet ===

Ero sivun ”Wales” versioiden välillä