Ero sivun ”Yhteiskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.136.223 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän JepAbeXi tekemään versioon.
poistin _lähteettömän_ kappaleen jossa hyvin omituinen julkisen sektorin määritelmä, "tuottaa työvoimaa yksityiselle"
Rivi 4:
 
Käsitteet [[valtio]], [[kansakunta]] ja yhteiskunta sekoitetaan usein.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Civil society in the making| Julkaisija = University of Helsinki| Vuosi =1992| Tekijä = Siitonen, Lauri| Luku = State, nation and society in the third world| Sivu = | Sivut = 29-38| Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =951-45-6249-6| Kieli = {{en}} }}</ref> Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta [[valtio]] on vain osa. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä valtioon ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli [[yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan [[perhe]]ttä, [[sukututkimus|sukua]] ja [[ystävä]]piiriä.
 
{{Neutraalius|Julkisen sektorin määritelmä tässä erittäin kyseenalainen ja suppea. Vähintään väitteen lähde pitäisi mainita.}}
Nämä puolestaan koostuvat tietyistä valmiiksimääritellyistä positiosta, yksityinen sektori koostuu liikeyrityksistä jotka pyrkivät tuottamaan voittoa omistajilleen, julkinen sektori pyrkii tuottamaan työvoimaa yksityiselle sektorille ja kolmas sektori koostuu järjestöistä, joiden pyrkimys on tiettyjen intressien ja intressiryhmien ajaminen, ja niiden poliittisten subjektien todistaminen normien mukaisiksi.
 
Yhteiskuntia voidaan tyypitellä muun muassa teknis-taloudellisen kulttuurisen mallin mukaan: