Ero sivun ”Metsämyyrä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 87.100.130.129 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
PtG (keskustelu | muokkaukset) lähdepäivitystä ja lisäystä |
||
Rivi 3:
| status = {{Elinvoimainen}}
| iucn = 4973
| iucn_arvioija =
| iucn_vuosi =
| iucn_versio =
| iucn_viitattu =
| kuva = Rötelmaus.jpg
| leveys = 250
Rivi 30:
| commonscat = Myodes glareolus
}}
'''Metsämyyrä''' (''Myodes glareolus'',<ref name="IUCN"/><ref name="Wilson&Reeder"/> aiemmin ''Clethrionomys glareolus'') on punaruskea, pääasiassa [[Metsä|metsissä]] elävä [[jyrsijät|jyrsijälaji]]. Se on hyvin yleinen Euroopassa ja elää lähes koko mantereella ja myös Siperiassa [[Baikaljärvi|Baikaljärvelle]] saakka. Metsämyyrä syö pääasiallisesti kasviravintoa
Metsämyyrä levittää ihmiseen [[myyräkuume]]tta ja aiheuttaa vähäistä vahinkoa myös metsätaloudelle syömällä taimien silmuja sekä kasvainten kuorta. Silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon.<ref>[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/clglar-n.htm Metsämyyrä] Metla</ref> Metsämyyrä ei ole Suomessa [[rauhoitettu laji]].▼
== Koko ja ulkonäkö ==
[[Kuva:Rötelmaus I.jpg|thumb|240px|left|Metsämyyrä sivukuvassa.]]
Metsämyyrä on aikuisena selkäpuolelta yleensä punaruskea,
Pään ja ruumiin pituus on yhteensä 7–13,5 senttimetriä ja hännän pituus 3,5–6,5 senttimetriä. Metsämyyrä painaa 12–35 grammaa.<ref name="ARK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/bank-vole/clethrionomys-glareolus/#text=All| Nimeke = Bank vole (Clethrionomys glareolus)| Julkaisu = Wildscreen Arkive| Julkaisija = Wildscreen| Viitattu = 9.3.2017| Kieli = }}</ref>
== Levinneisyys ==
== Lisääntyminen ==▼
▲Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhtikuusta lokakuuhun. Sillä voi kesän aikana olla 2–4 poikuetta, joissa on 3–9 poikasta. Metsämyyränaaraat tulevat sukukypsiksi runsaan kuukauden iässä, koiraat taas runsaan 2 kk:n ikäisinä. Näin ollen keväällä ja alkukesällä syntyvät poikaset tulevat yleensä lisääntymiskuntoon jo syntymäkesänään.<ref name="ARK"/> Tehokkaan lisääntymisen seurauksena kannat voivat kasvaa nopeasti. Metsämyyräpopulaation kannat vaihtelevat runsaasti melko säännöllisessä syklissä. Pohjois-Suomessa metsämyyrän kannanvaihtelujakson pituus on 4–5 vuotta, Keski-Suomessa 3–4 vuotta.<ref name="MK"/> Etelä-Suomessa kantojen vaihtelu on epäsäännöllisempää. Hyvinä myyrävuosina metsämyyrät saattavat syksyllä tunkeutua kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin.
==
Metsämyyrä elää erilaisissa metsissä. Lajin levinneisyysalueen eteläosissa se viihtyy lehti- ja sekametsässä, mutta esimerkiksi Suomessa se elää myös havumetsissä. Metsämyyrä suosii erityisesti tiheää [[Aluskasvillisuus|aluskasvillisuutta]]. Sitä tavataan joskus myäs pensaikoista kaukana metsistä.<ref name="bjärvall111"/>
== Käyttäytyminen ==
=== Ravinto ===
Metsämyyrä käyttää pääasiassa kasvisravintoa, kuten siemeniä, marjoja, lehtiä ja juuria, näiden lisäksi myös sieniä.<ref name="ARK"/> Keväällä ja kesällä jopa 60 prosenttia ruokavaliosta koostuu vihreistä kasvinosista.<ref name="bjärvall111"/> Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä syö myös jäkäliä puista. Talvella se syö myös havupuiden taimien latvasilmuja. Metsämyyrä syö satunnaisesti myös hyönteisiä ja muita pikkueläimiä sekä linnunmunia.<ref name="bjärvall112">Bjärvall & Ullström, s. 112.</ref><ref name="ARK"/>
Metsämyyrä piilottaa syksyisin pähkinöitä, marjoja, siemeniä ja naavaa maanalaisiin varastoihin, puunkoloihin ja vanhoihin linnunpönttöihin.<ref name="bjärvall112"/>
▲=== Lisääntyminen ===
Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhti–lokakuulle, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi lisääntyä ympäri vuoden.<ref name="ARK"/> Naaras on [[sukukypsä]] runsaan kuukauden ja koiras aikaisintaan kahden kuukauden iässä.<ref name="bjärvall112"/> Vuoden lopulla syntyneet yksilöt alkavat lisääntymään kuitenkin vasta seuraavana keväänä.<ref name="ARK"/>
Metsämyyrän [[kantoaika]] on 21 vuorokautta, mutta se voi pienentyä 17 päivään, jos naaraalle on tarjolla runsaasti ravintoa. Kantoaika pitenee, jos naaras oli tullut raskaaksi heti eellisen poikueen synnyttä imetysaikana.<ref name="bjärvall112"/> Vuodessa syntyy 4–5 poikuetta, joissa on yleensä 3–5 poikasta.<ref name="ARK"/>
Poikaspesä on yleensä maanpinnan alapuolella, mutta joskus niitä on myös kannoissa ja tiheissä pensaissa. Pesä on tehty sammalista, lehdistä ja muista pehmusteista.<ref name="bjärvall112"/> Koiraat eivät osallistu poikasten hoitamiseen, mutta naaraat ovat todella huolehtivaisia. Jos yksikin poikasista lähtee pesästä, naaras käy hakemassa sen takaisin pesään.<ref name="ARK"/>
== Myyräkuume ==
Metsämyyrä kantaa usein [[Puumala-virus]]ta, joka aiheuttaa [[myyräkuume]]tta. Tämä kuumeinen yleistauti kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden tautiryhmään. Tauti tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä (virtsa, ulosteet ja sylki). Oireina ilmenee mm. äkillistä ankaraa kuumetta, munuaisoireita ja näköhäiriöitä. Taudista jää pitkäksi aikaa immuniteetti.<ref name="MK">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.metla.fi/hanke/3071/myyrakuume.htm | Nimeke =Perustiedot myyräkuumeesta | Ajankohta= 1996 | Julkaisija =Metsälehti / Metla | Tekijä = Heikki Henttonen ja Antti Vaheri | Viitattu=6.7.2010}}</ref>
== Metsätuhot ==
▲Metsämyyrä
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan| Nimeke = Suomen nisäkkäät| Vuosi = 2011| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava| Suomentaja = Iiris Kalliola ja Heidi Kinnunen| Isbn = 978-951-1-25633-5}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
|