Wikipedia

Ero sivun ”Fidži” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 65:
Fidži on noin 850 saaresta koostuva saarivaltio läntisellä Tyynellä valtamerellä, noin 1&nbsp;770 kilometriä Uudesta-Seelannista pohjoiseen. Valtioon kuuluva Taveunin saari sijaitsee [[Päivämääräraja|180 asteen meridiaanin]] rajalla, mutta koko valtio on määrätty samalle [[aikavyöhyke|aikavyöhykkeelle]] eli kaikkialla valtiossa on sama päivämäärä sijainnista riippumatta. Saarista noin sata on asutettuja ja valtaosa eli noin 522 on pieniä luotoja. Pääsaaristosta hieman erillään sijaitsee [[Rotuma]]n saari, joka liitettiin valtioon vuonna 1881 ja sillä on hallinnollinen erityisasema.<ref name="WM191">Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 191</ref> Myös [[Ceva-I-Ra]]-koralliatolli kuuluu valtioon hieman etäisestä sijainnista huolimatta. Fidžin pinta-alasta noin prosentti eli 18&nbsp;270&nbsp;km² on maata. Valtion pinta-ala merialueet mukaan luettuna on noin 1,3 miljoonaa neliökilometriä. Suurimmat saaret ovat [[Viti Levu]] (10&nbsp;386&nbsp;km²) ja [[Vanua Levu]] (5&nbsp;535&nbsp;km²). Pääkaupunki [[Suva]] sijaitsee Viti Levun saarella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://data.un.org/CountryProfile.aspx?crname=Fiji | Nimeke =Fiji| Julkaisija = YK (UNdata)| Viitattu = 1.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Suvan lisäksi muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa [[Labasa]], [[Nadi]], [[Savusavu]] ja [[Lautoka]]. Yli puolet Fidžin asukkaista asuvat saarten rannikoilla. Rantaviivaa Fidžillä on yhteensä 1&nbsp;129 kilometriä.<ref name="WM191"/> Muita saaria ja saariryhmiä ovat muun muassa [[Rotuma]], [[Taveuni]], [[Kadavu]], [[Mamanuca-saaret]], [[Yasawa-saaret]], [[Lomaiviti]]-saaret sekä syrjäiset [[Lau-saaret]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Fiji Country Study Guide | Vuosi = 2009 | Sivu = 229 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Business Publications, USA | Tunniste = ISBN 9781438717074 | www= https://books.google.fi/books?id=3EvKJaedrXsC&pg=PA229&lpg=PA229 | Viitattu = 30.12.2014 }}</ref>
 
Suurimmat saaret ovat vulkaanisia ja saaret ovat saaneet alkunsa vulkaanisen toiminnan seurauksena ja ne ovat vuoristoisia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Sophie Foster | Nimeke =Fiji | Osoite =http://www.britannica.com/EBchecked/topic/206686/Fiji/53913/Land| Julkaisija = Encyclopedia Britannica| Viitattu =28.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Saarivaltiossa sijaitsee 28 muuta yli 910 metrin korkuista huippua. Muuten saaria peittää trooppinen [[metsä]]. Maan korkein kohta on Viti Levun saarella sijaitseva [[Tomanivi]] (Mount Victoria), jonka huippu on 1&nbsp;323 metrin korkeudessa. Fidžin suurimmat joet ovat Viti Levulla sijaitsevat [[Rewa (joki)|Rewa]], Navua, Sigatoka ja Ba sekä Vanua Levulla sijaitseva Dreketijoki, joiden suille on muodostunut [[delta|deltoja]]. Rewa on elinkeinon kannalta tärkein joki ja se on pituudeltaan 150 kilometriä, josta 113 kilometriä on purjehduskelpoista.<ref name="WM191"/>
 
=== Luonto ===
[[Tiedosto:Manycoloured fruitdove male bobbys.JPG|250px|thumb|Fidžillä elää runsaasti värikkäitä lintulajeja. Kuvassa on [[palettihedelmäkyyhky]].]]
Saarien alkuperäinen lajisto on erittäin runsas. Eläimistöön kuuluu sammakoita, liskoja, kilpikonnia, käärmeitä, lepakoita ja lintuja. Muutamia [[Kotoperäisyys|endeemisiä]] lajeja lukuun ottamatta luonto on hyvin samankaltainen kuin [[Indonesia]]ssa ja [[Malesia]]ssa, josta saaren kasvillisuus ja eläimet ovat alun alkaen peräisin. Uusia lajeja on tuotu saarelle, paitsi eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden mukana, myös 3&nbsp;500 vuotta sitten, kun ensimmäiset ihmiset asuttivat saaren ja toivat mukanaan muun muassa sikoja ja koiria. Uusien lajien vuoksi jotkin harvinaiset lajit kuolivat sukupuuttoon. Fidžin nisäkäslajeista vain kuusi lepakkoa on alkuperäisiä, muut ovat myöhemmin tuotuja. Saaren lepakkoja ovat esimerkiksi kymmensenttinen ''[[Notopteris macdonaldi]]'' ja tätä tuplasti suurempi [[Kotoperäisyys|endeeminen]] laji ''[[Mirimiri acrodonta]]''. Saarelle on tuotu muun muassa [[intianpikkumangusti]] vuonna 1883 metsästämään sokeripeltosatoja tuhoavia rottia, mutta se siirtyi syömään lintujen ja matelijoiden munia. Eurooppalaiset toivat mukanaan myös [[vuohi|vuohen]] ja tahtomattaan [[Kotihiiri|kotihiiren]] sekä [[isorotta|isoniso]]- ja [[mustarotta|mustarotan]].<ref>Lonely Planet, s.62</ref>
 
Fidžin 57 lintulajista vajaa puolet (26) on kotoperäisiä, muun muassa ''[[Myzomela chermesina]]'' ja [[fidžinviistäjä]]. Merilintuja on noin 23 lajia. Lentokyvystä huolimatta jotkin linnut ovat rajoittuneet vain yhdelle tai kahdelle saarelle. Jotkin ulkomailta tuodut [[Vieraslaji|vierasperäiset]] lintulajit ovat vallaneet alkuperäislajien ekologisia lokeroita ja ajaneet niitä ahtaammalle. Tällainen on esimerkiksi [[pihamaina]]. Lintubongaus on hyvin suosittu vapaa-ajan harrastus Fidžillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.go-fiji.com/birdwatching.html | Nimeke = Fiji Bird Watching | Julkaisija = Go Fiji | Viitattu = 30.12.2014 }}</ref>
[[Tiedosto:Fiji Crested Iguana.jpg|thumb|250px|left|''[[Brachylophus vitiensis]]'' -lisko, joka elää ainoastaan Fidžillä. Se on luokiteltu [[Äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaiseksi]].]]
Fidžillä eläviä liskoja ovat Rotuman saarella elävä ''[[Lepidodactylus gardineri]]'' sekä uhanalaiset ''[[Brachylophus vitiensis]]'' ja ''[[Brachylophus fasciatus]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naturefiji.org/species.php?type=Reptile | Nimeke =Endangered Species (Reptiles) | Julkaisija = Nature Fiji| Viitattu =30.12.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref> Yhteensä saarilta on löydetty 27 matelijalajia, joista valtaosa on liskoja, mutta Fidžillä asuu myös muutamia maa- ja merikäärmelajeja, kuten Viti Levun saarella elävä ''[[Ogmodon vitianus]]''. Kahdesta maalla elävästä käärmelajista toinen ei ole lainkaan myrkyllinen, ja toinen on vahvasta myrkystään huolimatta melko vaaraton, koska se ei pysty heikon leukansa vuoksi avaamaan suutaan tarpeeksi auki purrakseen ihmistä.<ref name="fiji53">Fiji, s. 53</ref> SaarivaltiollaFidžillä tavattaviin matelijoihin kuuluu myös viisi merikilpikonnalajia, jotka ovat [[merinahkakilpikonna]], [[etelänbastardikilpikonna]], [[liemikilpikonna]], [[valekarettikilpikonna]] ja [[karettikilpikonna]]. Niitä saalistetaan lihan vuoksi, ja niiden munat onovat suosittua ravintoa. Alle 46-senttimetristen kilpikonnien metsästys on kielletty, mutta koska ne tulevat [[Sukukypsyys|sukukypsiksi]] vasta suurempina sukukypsiksi, ei kielto ei toimi tehokkaasti.<ref name="fiji53"/> Vuonna 1936 tuodusta [[agakonna]]sta on tullut suuri riesa saaren kotoperäisille sammakkolajeille, joita näkee nykyään vasta syvällä metsässä ja sielläkin harvoin.<ref name="fiji53"/>
 
Fidžin maapinta-alasta 45 prosenttia on metsän peitossa, josta kolmasosaa eli 2&nbsp;530&nbsp;km²:ä hyödynnetään kaupallisesti. Metsäisimmät alueet keskittyvät vuoristojen tuulenpuolisille alueille, kun suojapuolella kasvaa ruohomaata. Rannikolla kasvaa runsaasti [[mangrove]]puita ja [[kookospalmu]]ja. Maapinta-alasta 87,9 % on alkuperäisväestön omistuksessa ja 3,9 % valtiolla.<ref name="investBureau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ftib.org.fj/fiji-overview.cfm | Nimeke =Fiji Overview| Julkaisija =Fiji Islands Trade and Investment Bureau | Viitattu =30.3.2009 | Kieli ={{en}} }} {{vanhentunut linkki}}</ref>
Rivi 165:
 
=== Eurooppalaisten saapuminen ===
[[Tiedosto:Seruepenisacakobau.jpg|200pxthumb|left|thumbupright|Fidžin kuninkaana itseään pitänyt [[Seru Epenisa Cakobau]], jonka kääntyminen kristinuskoon oli ratkaiseva askel kristinuskon yleistymiseen saarilla.]]
 
Ensimmäinen saaret löytänyt [[eurooppa]]lainen oli [[Alankomaat|alankomaalainen]] [[Abel Tasman]] vuonna [[1643]]. Hän kuvaili saaristoa petolliseksi purjehtimisen kannalta, eivätkä eurooppalaiset tutustuneet saariin ennen kuin [[James Cook]] kävi Lau-saariryhmän Vatoa-saarella vuonna 1774.<ref name="fiji27"/> Eurooppalaisia epäilyttivät matalikot, mutta myös saarilla esiintyvä kannibalismi. Kun tieto alueen santelipuista ja merimakkaroista levisi, kauppiaat uskaltautuivat sinne. Santelipuuta arvostettiin Euroopassa ja Aasiassa sen hyvän tuoksun vuoksi. Sen kauppa oli ensin tongalaisten käsissä, mutta Argo-laivan haaksirikosta pelastunut [[Oliver Slater]] löysi Itä-Fidžillä eläneiden tongalaisten santelipuut ja kertoi niiden olinpaikasta muille eurooppalaisille. Tongalaiset menettivät asemansa, kun eurooppalaiset alkoivat käydä vaihtokauppaa suoraan fidžiläisten kanssa. Vaihdossa he antoivat ruutia, musketteja, metallityökaluja, vaatteita ja tupakkaa. Hyödynnettävä santelipuu loppui vuonna 1813, mutta kaupan seuraukset näkyivät senkin jälkeen, kun fidžiläisheimot alkoivat käydä tuliaseiden avulla yhä verisempiä selkkauksia keskenään. Santelipuun loputtua merimakkarasta tuli seuraava myyntivaltti, mutta silläkin käytiin kauppaa vain parin vuosikymmenen ajan (1850-luvulle asti).<ref name="fiji28">Fiji, s. 28</ref>
Rivi 176:
Vuosina 1879–1916 Fidžille tuotiin 60&nbsp;000 [[Fidžinintialaiset|intialaista]] tekemään töitä eurooppalaisten omistamilla sokeriviljelmillä, mistä juontaa juurensa saaren hindinkielisyys. Äänioikeus oli vain alkuperäisasukkailla vuoteen 1904 asti, jolloin eurooppalaisille myönnettiin oikeus asettua vaaliehdokkaaksi. Intialaiset saivat vastaavan oikeuden vuonna 1929. Perinteinen hierarkia murtui lopullisesti vuonna 1963, jolloin naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaaksi.<ref name="world192"/>
 
Saarille myönnettiin itsenäisyys [[10. lokakuuta]] [[1970]]. Vuonna 1987 tehtiin kaksi sotilasvallankaappausta, joita molempia johti [[Sitiveni Rabuka]]. Taustalla olivat alkuperäisten fidžiläisten ja [[Fidžinintialaiset|fidžinintialaisten]] väliset jännitteet. Alkuperäisväestö koki kasvavan intialaisperäisen väestönosan uhaksi, ja tuohon aikaan molempia ryhmiä oli lähes yhtä paljon. Ensimmäinen sotilasvallankaappaus alkoi, kun huhtikuussa järjestetyissä vaaleissa monikansallinen työväenpuolue nousi laillisesti valtaan. Kaikkina aiempina äänestysvuosina valtaan oli noussut alkuperäisväestön kannattama Liittopuolue. Rabuka ja tuhannet Liittopuolueen kannattajat nousivat kapinaan ja suorittivat onnistuneen vallankaappauksen ilman ihmishenkien menetyksiä. Kapina ei kestänyt kuin yhden päivän. Puoli vuotta myöhemmin Rabuka jäädytti perustuslain ja hajotti valtaa pitävän hallituksen. Samalla hän julisti Fidžin tasavallaksi; aiemmin Fidži oli kuulunut [[commonwealth realm]]iin. Presidentiksi nousi kenraalikuvernööri ''Ratu Sir'' [[Penaia Ganilau]], ja Liittopuolueen johtaja Kamisese K. T. Mara valittiin pääministeriksi.<ref name="world193">Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 193</ref>
 
Uusi perustuslaki laadittiin tammikuussa vuonna 1990, kun Rabuka jätti paikkansa sisäministerinä ja palasi armeijan palvelukseen. Perustuslaki ei ollut tasa-arvoinen vaan suosi etnisiä fidžiläisiä fidžinintialaisten kustannuksella. Tarpeeksi rikas intialaisperäinen väestö muutti pois maasta, mikä ajoi Fidžin talouden alamäkeen mutta takasi alkuperäisväestön enemmistöaseman. Vuonna [[1997]] perustuslakia muutettiin tasapuolisemmaksi, ja vuoden [[1999]] vapaissa vaaleissa valittu presidentti oli fidžinintialainen.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-asia-pacific-14919688 | Nimeke = Timeline Fiji | Julkaisija = BBC | Viitattu = 29.12.2014 }}</ref>
 
=== Vallankaappauksia ===
Fidžiläinen [[nationalismi|nationalisti]] [[George Speight]] pani seuraavana vuonna toimeen vallankaappauksen. Hänen tarkoituksenaan oli, että presidenttinä ja pääministerinä saisi olla ainoastaan alkuperäinen fidžiläinen. Vallankaappausta seurasivat laajat levottomuudet, jotka vähensivät turismia 41 prosenttia.<ref name="world193" /> Speight ja hänen tukijansa vangittiin vuonna 2000, ja väliaikaishallituksen pääministeriksi nousi [[Laisenia Qarase]]. Presidentiksi nousi Speightin veljen aiempi appi Ratu [[Josefa Iloilo]]. Speightiä uhkasi kuolemantuomio, mutta hän onnistui muuttamaan sen elinikäiseksi vankeudeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/world/asia/fiji-coup-leader-george-speight-has-death-sentence-reduced-to-life-in-prison-6611609257943.html | Nimeke =Fiji coup leader George Speight has death sentence reduced to life in prison| JulkaisijaJulkaisu = The Independent| Ajankohta =18.2.2002 | Viitattu =1.4.2009 | Kieli ={{en}} }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Qarase vastasi uuden perustuslain laatimisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Hänet valittiin pääministeriksi vuoden 2001 vaaleissa, joissa hänen perustamansa kansallismielinen Fidžin yhtenäisyyspuolue sai 32 paikkaa parlamentin kaikista 71:stä. Kampanjassaan Qarase hyödynsi fidžinintialaisia kohtaan tunnettua pelkoa. Heitä asui maassa 44 prosenttia koko väestöstä. Lähes kaikki uuden hallituksen ministerit olivat etniseltä taustaltaan alkuperäisväestöä, mutta helmikuussa 2002 korkein oikeus määräsi huomioimaan myös Fidžin työväenpuolueen fidžinintialaiset edustajat hallituksen kokoonpanossa.<ref name="world193" />
 
Toukokuussa 2005 pääministeri Qarase teki lakialoitteen, joka takaisi paremmat oikeuden intialaisperäiselle väestönosalle ja myöntäisi korvauksia ihmisoikeusrikkomusten uhreille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fijitimes.com/unitybill.html | Nimeke =PROMOTION OF RECONCILIATION, TOLERANCE AND UNITY BILL 2005| Selite = Lakiehdotus kokonaisuudessaan| Julkaisija =Fiji Times | Viitattu =1.4.2009 | Kieli = }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Liennytyksen merkkinä hän myös perusti komitean, joka tutki vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia. Ehdotukset otettiin vastaan ristiriitaisesti. Eniten kritiikkiä sai se, että ehdotus takasi vapautuksen vuoden 2000 vallankaappaajille. Vastustajiin kuului myös amiraali [[Frank Bainimarama]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nzherald.co.nz/world/news/article.cfm?c_id=2&objectid=10564184&pnum=2| Nimeke = Why Banimarama wants to solve things his way| Tekijä = David Neilson| JulkaisijaJulkaisu =The New Zealand Herald| Ajankohta =30.3.2009 | Viitattu = 1.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> joka syytti toukokuussa 2006 valittua hallitusta korruptiosta ja uhkasi marras-joulukuun vaihteessa sotilasvallankaappauksella, jollei hänen esittämiinsä vaatimuksiin vastattaisi. Hän sanoi haluavansa puhdistaa hallituksen. Bainimarama otti vallankaappauksen jälkeen presidentin viran itselleen, mutta antoi sen takaisin tammikuussa 2007 Josefa Iloilolle, joka teki Bainimaramasta pääministerin.
 
Bainimarama julisti maan hätätilaan, koska kotisaarelleen maanpakoon lähetetty Qarase palasi pääkaupunkiin [[Suva]]an syyskuussa 2007. Bainimarama arveli hänen yrittävän horjuttaa maan vakautta. Hätätilassa viranomaisilla on valta pidättää ihmisiä ilman syytteitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/12/hi/world/asia-pacific/6981381.stm | Nimeke =Emergency rule declared in Fiji | JulkaisijaJulkaisu =BBC News | Ajankohta =7.9.2007 | Viitattu =1.4.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Maa on vielä vuonna 2009 sotilashallituksen alainen, ja poliittinen ilmapiiri on jännittynyt. Armeija on muun muassa yrittänyt lopettaa maan suurimman sanomalehden [[Fiji Times]]in ”yhteistyöhaluttomana”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.smh.com.au/breaking-news-world/attempt-to-shut-fiji-newspaper-condemned-20090330-9ged.html | Nimeke = Attempt to shut Fiji newspaper condemned| Tekijä =Tamara McLean| Ajankohta =30.3.2009| JulkaisijaJulkaisu =The Sydney Morning Herald| Ajankohta =30.3.2009 | Viitattu = 1.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Vaalit oli sovittu pidettäviksi maaliskuussa 2009, mutta Bainimarama siirsi niitä ja vetosi siihen, että vaalijärjestelmä pitäisi muuttaa tasapuolisemmaksi kaikkia etnisiä ryhmiä kohtaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5iBR67-8d3HI0zWEhGl3Zxxp7inQQ | Nimeke =Fiji political leaders meet to set election course| Julkaisija = AFP| Viitattu =1.4.2009 | Kieli ={{en}} }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Vaalien järjestäminen lykkääntyi entisestään, kun presidentti Iloilo ilmoitti mitätöineensä perustuslain ja asettuneensa valtion johtajaksi. Taustalla oli tuomioistuimen päätös väliaikaishallituksen laittomuudesta ja suositus uusien vaalien järjestämisestä. Iloilo sanoi järjestävänsä uudet vaalit viiden vuoden sisällä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Fidzin+presidentti+heitti+perustuslain+roskakoriin/1135245094290?ref=rss | Nimeke =Fidzin presidentti heitti perustuslain roskakoriin| JulkaisupaikkaJulkaisu =HS.fi | Viitattu = 14.4.2009}}{{vanhentunut linkki}}</ref> Syksyllä 2009 Kansainyhteisö päätti erottaa Fidžin, koska tilapäishallitus ei pystynyt järjestämään demokraattisia vaaleja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Fidzi+sai+potkut+Kansanyhteis%C3%B6st%C3%A4/1135248990393 | Nimeke =Fidzi sai potkut Kansanyhteisöstä | JulkaisijaJulkaisu = HS.fi| Viitattu = 2.9.2009}}{{vanhentunut linkki}}</ref>
 
Kansainyhteistö palautti jäsenyyden syyskuun 2014 vaalien jälkeen.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 202:
http://www.elections.gov.fj/parties/list_of_parties.html | Nimeke =Political parties & Symbols | Julkaisija =Elections 2006 – Fiji Islands | Viitattu =2.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Vuoden 2014 vaaleissa Bainimaraman puolue FijiFirst sai 32 paikkaa, Sosisiaalidemokraattinen liberaalipuolue (Sodelpa) 15 paikkaa ja National Federation Party (NFP) kolme paikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2014/sep/22/fiji-frank-bainimarama-confirmed-election-winner-outright-majority | Nimeke = Fiji's Frank Bainimarama confirmed as election winner with outright majority | TekijäJulkaisu = The Guardian | Ajankohta = 22.9.2014 | Julkaisija = Guardian | Viitattu = 29.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
=== Hallinto ===
Rivi 229:
 
== Väestö ==
[[Tiedosto:ChurchLevuka.jpg|thumb|250pxupright|Eurooppalaiset tuhosivat 1800-luvulla monet fidžiläisten temppelit ja rakennuttivat tilalle omia kirkkoja. Kuvassa on goottilaista arkkitehtuuria edustava roomalaiskatolinen kirkko valtion entisessä pääkaupungissa [[Levuka]]ssa.]]
Fidžin kaksi suurinta [[etninen ryhmä|etnistä ryhmää]] ovat [[fidžiläiset]] (57,3&nbsp;%) ja [[fidžinintialaiset]] (37,6&nbsp;%), jotka [[Yhdistynyt kuningaskunta|britit]] toivat [[Intia]]sta työvoimaksi 1800-luvulla.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/fiji/184257.htm | Nimeke = Background note Fiji | Selite = Previous editions | Ajankohta = 8.7.2011 | Julkaisija = US Department of State| Viitattu = 29.12.2014 }}</ref>
 
Fidžin perustuslaki takaa [[Uskonnonvapaus|uskonnonvapauden]]. Vaikka [[valtionkirkko]]a ei ole, Fidžin hallintoa on syytetty [[kristinusko]]on perustuvan valtion perustamisesta. Suurimmat uskonnot ovat kristinusko (52&nbsp;%) ja [[hindulaisuus]] (33&nbsp;%). Väestöstä 7&nbsp;% on [[Islam|muslimeja]] (pääosin [[sunnalaisuus|sunnalaisia]]). Muita uskontoja edustaa 5,3 % väestöstä ja [[Uskonnottomuus|uskonnottomia]] on 0,3&nbsp;%. Kristinuskon suurimmat suuntaukset ovat [[metodismi]] (34,5&nbsp;% koko väestöstä), [[Katolinen kirkko|roomalaiskatolilaisuus]] (7,2&nbsp;%), [[helluntailaiset]] (11&nbsp;%) ja [[Adventismi|adventistit]] (6&nbsp;%).<ref name="CIA"/>
 
Perustuslaki määrittelee kolme virallista kieltä: [[englannin kieli|englanti]], joka on perua Britannan hallintoajoilta, [[fidžin kieli|fidži]], jota puhuvat etniset fidžiläiset, sekä [[fidžinhindi]]a, jota puhuvat fidžinintialaiset.<ref name="BGN"/>
Rivi 251:
=== Urheilu ===
 
[[Rugby]] on suosituimpia urheilumuotoja saarella, se on maan epävirallinen kansallisurheilulaji. [[Fidžin rugby union -maajoukkue]] on menestynyt varsin hyvin, kun otetaan huomioon maan pieni koko<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.irb.com/rankings/full.html| Nimeke =IRB World Rankings - 30 November 2009 | Julkaisu = irb.com| Ajankohta = 30.11.2009| Viitattu = 2.12.2009| Kieli = {{en}}}}</ref>. Maan [[Rugby-7|Rugby-7]] -joukkue]] on menestynein maailmassa, se on voittanut kaksi maailmanmestaruutta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sports123.com/rug/mw7s.html| Nimeke = Rugby World Cup 7's Men | Julkaisu = sports123.com| Viitattu = 2.12.2009| Kieli = {{en}}}}</ref>. [[Golf]]aaja [[Vijay Singh]] on voittanut kolme suurturnausta, [[PGA Championship]]in kahdesti ja [[The Masters]]in kerran<ref name="nndb">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nndb.com/people/678/000085423| Nimeke = Vijay Singh | Julkaisu = nndb.comNNDB | Viitattu = 2.12.2009| Kieli = {{en}}}}</ref>. Fidži on osallistunut [[Olympialaiset|olympialaisiin]] yhteensä 15 kertaa vuoden [[Kesäolympialaiset 1956|vuoden 1956]] kisojen]] jälkeen ja ensimmäisen mitalinsa, kultaakullan, se voitti Rugby-7:ssä vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/FIJ/ | Nimeke= Fiji - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 21. elokuuta 8.2010 | Kieli= {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://edition.cnn.com/2016/08/11/sport/fiji-rugby-olympics-sevens-rio-2016/ | Nimeke = Rugby: Fiji wins first Olympic gold medal with win over Great Britain | Tekijä=Tom McGowan | Ajankohta=12.8.2016 | Julkaisija = CNN | Viitattu = 5.11.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Fidži on voittanut [[jalkapallo]]n [[OFC Nations Cup]]issa pronssia vuosina [[1998]] ja [[2008]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.rsssf.com/tableso/oceania-cup.html | Nimeke= Oceanian Nations Cup | Viitattu= 21. elokuuta 8.2010 | Kieli= {{en}}}}</ref>, mutta ei ole selviytynyt kertaakaan [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kisoihin]]. Joukkue on ollut [[Jalkapallon maailmanranking|FIFA-rankingrankingissa]]issa parhaimmillaan sijalla 94.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=fij/ranking/gender=m/index.html | Nimeke= FIFA.com - Fiji: FIFA/Coca-Cola World Ranking | Julkaisija= FIFA | Viitattu= 21. elokuuta 8.2010 | Kieli= {{en}}}}</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Fidži”