Ero sivun ”Hankkija” versioiden välillä

177 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
m. kh.
(Omistajuus muuttunut, kirjoitusvirhe omistajassa.)
p (m. kh.)
[[Tiedosto: Hankkija.svg|thumb|right|200px|Hankkija Oy:n logo]]
[[Tiedosto: Hankkija, old.svg|200 px200px|thumb|Keskusosuusliike Hankkijan logo]]
'''Hankkija Oy'''<ref>[http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=2008938 Hankkija-Maatalous Oy muuttuu Hankkija Oy:ksi] Lehdistötiedotteet, Agrimarket</ref> on [[tanska]]laisen Danish Agro -konsernin omistama [[maatalous]]alan yhtiö.<ref>[http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=2004905 SOK myy 60 prosenttia Hankkija-Maataloudesta tanskalaiselle DLA-konsernille] Lehdistötiedotteet, Agrimarket</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hankkija.fi/Hankkija/yritystieto/|nimeke=Hankkija|viitattu=2017-02-01}}</ref>
 
Pellervon Välitysliikkeen toimialaan kuuluivat muun muassa [[vehnä]]nleseet, rehu[[vehnä]]jauhot, muut [[väkirehu]]t, [[kainiitti]], [[tuomaskuona]], [[luujauho]], [[chilensalpietari]], muut [[keinolannoite|keinolannoitteet]], [[siemenvilja]], [[heinänsiemen]]et, [[olki|oljet]], [[peruna]]t, meijeritarpeet, jauhot, suolat, [[lamppuöljy]], [[työkalu]]t, [[rauta]], [[naula]]t ja [[hevosenkenkä|hevosenkengät]]. Pellervon Välitysliike oli aloittanut toimintansa marraskuussa 1901 ja sen johtajaksi oli valittu [[Pääskylahden maanviljelyskoulu]]n johtaja [[Benjamin Alfthan]].
 
Tarve kuitenkin oli edelleen olemassa ja perustettava Hankkija keskittyikin [[viljansiemen]]ten kauppaan, minkä vuoksi se otti tunnuslauseekseen ''Tutkittu-tarkastettu-taattuTutkittu–tarkastettu–taattu'', mistä peräisin ovat Hankkijan liikemerkin kolme väkästä. 1901 Suomessa säädetty [[osuustoimintalaki]] oli jo kuitenkin mahdollistanut osuuskuntien perustamisen jo Pellervon Välitysliikkeen perustamisen aikana, joten [[Pellervo-Seura]]ssa ei pidetty välttämättömänä sitä, että juuri sen pitäisi harjoittaa siemenkauppaa.
 
Uudellamaalla ruotsinkieliset suurviljelijät olivat perustaneet maatalouden hankintojaan varten ''Suomenmaan kulutusyhdistys [[Labor]]in'' jo 1897, jonka sääntöjä olisi pitänyt muuttaa [[kansanvaltainen|kansanvaltaisemmiksi]], jotta se olisi soveltunut suomenkielisten maanviljelijöiden tarpeisiin.
 
===Aluekonttorit===
Hankkijan jäsenmäärä ei lisääntynyt nopeasti eikä osuuspääoma. 1908 huomattiin, että Hankkijan toimintaan nähden sen oma pääoma oli vähäinen. Tämän ongelman poistamiseksi perustettiin [[rahoitusyhtiö]] [[Osakeyhtiö Pääomanhankkija]], jonka osakepääoma, 50  000 markkaa, lainattiin Keskusosuusliike Hankkijalle. Järjestely purettiin vasta 1941. 1908 Helsingistä lähtöisin oleva Hankkija perusti sivu- ja aluekonttorit [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] 1908, jossa se toimi vuoteen 1918, Kuopioon ja [[Viipuri]]in.
 
Kaksi vuotta myöhemmin aluekonttorit perustettiin myös Turkuun ja Tampereelle 1911. Poriin perustettiin aluekonttori 1914, Jyväskylään 1915, Joensuuhun ja [[Sortavala]]an 1916, Haminaan ja Helsinkiin 1917, Hämeenlinnaan 1919, Savonlinnaan ja Mikkeliin 1920, Lahteen, Porvooseen ja Rovaniemelle 1921, Kotkaan ja Iisalmelle 1923 sekä Kokkolaan 1927.
Pietarin 1908 avatun ja 1918 suljetun konttorin jatkoksi Hankkija perusti konttorit [[Berliini]]in 1918 ja 1919 [[New York]]iin. Berliinin konttori suljettiin 1920 ja New Yorkin 1921.
 
Vaikka Hankkija alkoi siemenkaupalla, sen laadun takaamisella, jo vuoteen 1910 mennessä sen suurimmat tuoteryhmät olivat lannoitteet ja [[väkirehu]]t. Lannoitteista ja väkirehuista kertyi noin 60 % koko myynnistä. Ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä myynti kaksinkertaistui ja myynnin jakauma tasapuolistui.
 
===Varustamotoiminta===
Tammiston koetilan jälkeen Hankkija siirsi kasvinjalostuksen [[Anttilan koetila]]lle, joka oli ostettu 1942 [[Tuusula]]n [[Paijala]]sta. [[Liedon keskustaimisto]] ostettiin 1945 ja 1964 [[Nikkilän koetila]] [[Kangasala|Kangasalta]].
 
1920-luvulla johtajaksi tuli [[Taavi Arola]], joka sekä keskittyi aikaisempaa enemmän liiketalouteen, mutta hyväksytti paljon päätöksiä hallintoneuvostolla luottamuksen aikaansaamiseksi linjauksiinsa. 1928 oli Hankkijalle erityisen kannattava vuosi: 337  000  000 markan liikevaihdolla saavutettiin 7  000  000 markan tulos. Samaan Hankkija pystyi seuraavan kerran 1930-luvun laman vuoksi vasta 1937.
 
===Maatalouskoneenrakennus, maatalouskonekauppa ja raskaskoneryhmä===
 
Hankkija osti [[konepaja]]n 1918. Siitä tehtiin 1920 [[Maanviljelyskonetehdas]] Oy, myöhemmin [[MKT-tehtaat Oy]]. Tehdas aloitti maatalouskonevalmistuksen [[Sato]]-[[kylvökone]]eella 1921 ja Esa-[[puimakone]]ella. Tehdas paloi 1925, mutta se rakennettiin uudelleen. Hankkija oli osallistunut ensimmäisen suomalaisen [[traktori]]n, [[Kullervo (traktori)|Kullervo-moottori(auran)vetäjän]] kehittelyyn, mutta siitä ei tullut menestystä ulkomaisen kilpailun vuoksi.
Hankkija myös möi koneita, mm.muun muassa [[Oliver]]-traktoreita ja sodan aikana niihin Otso-puukaasuttimia. Toisen maailmansodan jälkeen traktorit olivat bensiini- tai [[petroli]]käyttöisiä. Hankkija myi ensimmäiset [[diesel]]moottoriset traktorit 1950-luvulla. Vuonna 1961 Hankkija sai [[Korpivaara (yritys)|Korpivaara Oy]]:ltä]] brittiläisten [[Massey-Ferguson]] -traktorien edustuksen ja luopui samoihin aikoihin saksalaisten [[Porsche (traktori)|Porsche]]-traktorien maahantuonnista.
 
Hankkija möi 1950-luvulla Suomessa ensimmäiset (itsekulkevat) [[Massey-Harris]] -[[leikkuupuimuri]]t, jotka korvasivat vähitellen paikoillaan pysyvät [[puimakone]]et. Ensimmäiset [[Rosenlew]]in valmistamat kotimaiset Massey-Ferguson -leikkuupuimurit Hankkija myi 1983. Raimo Rekon vetämästä Hankkijan raskaskoneryhmästä muodostui 1980-luvulla Suomen Rakennuskone Oy.
 
===Rehuteollisuus===
Hankkija toimi [[Pellervo-seura]]n piirissä yhteistyössä [[SOK|Suomen Osuuskauppaan]] kuuluvien osuuskauppojen kanssa. Hankkijaan liittyi alusta pitäen mukaan [[meijeri|osuusmeijereitä]], vaikka osuusmeijereiden oma keskusliike [[Valio]] oli aloittanut miltei yhtä aikaa Hankkijan kanssa. Hankkijalta meijerit hankkivat meijerikoneistoja. Usean keskusliikkeen välisen työnjaon epäselvyys oli ongelma. Alun perin SOK:n tehtävänä oli asutuskeskuksien [[Kulutus|kuluttajaväestön]] tarpeiden tyydyttäminen, ja Hankkija keskittyisi maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden, [[lannoite|lannoitteiden]], [[väkirehu]]jen ja siementen kauppaan. [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla kuitenkin erimielisyydet kärjistyivät niin, että Hankkija joutui luomaan oman kenttämyyntiverkostonsa kilpailemaan osuuskauppojen kanssa. Tästä lähtien kuntien ja kylien osuuskaupat leimautuivat pääyhteistyösuuntansa mukaan hankkijalaisiin ja SOK:laisiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kokko, Marja | Nimeke = Kyliltä keskuksiin – Eteläpohjalaisista osuuskaupoista alueosuuskaupaksi, Eepee 1903–2003| Vuosi = 2003| Luku = | Sivu = 127–128| Selite =| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Gummeruksen kirjapaino | Tunniste =ISBN 952-91-6221-9}}</ref>
 
Hankkijan ja SOK:n välirikko kärjistyi 1968, jolloin jotkut osuuskaupat lakkasivat jakelemasta Hankkijan tuotteita sen itsensä rinnalla. Varmistaakseen yhteytensä Hankkijaan, maanviljelijät joutuivat perustamaan maatalousosuuskuntien Keskusosuusliike Hankkijaan. Turun maatalousosuuskunta perustettiin 16. tammikuussa 1970. 1971 vuoden lopussa niitä oli jo 74 ja 1984 lopussa 163. Maatalousosuuskuntien jäsenmäärä ylitti 75  000 henkilöjäsentä yhteensä. Tätä vaihetta on sanottu ''Hankkijan talvisodaksi''.
 
Hankkija toimi monella alalla, minkä vuoksi se otti iskulauseekseen ''Hankkija on monessa mukana''. Merkittävän osan Hankkijan toimintaa muodosti [[Maatalous-Hankkija]]n lisäksi [[Hankkijan rehuteollisuus]] sekä [[Kone-Hankkija]]n [[traktori|traktoreiden]], [[puimuri|puimureiden]] sekä traktoreiden työkoneiden kuin myös maataloudesta irrallaan oleva [[Teknillinen Hankkija]], joka suoritti rakennusurakoihin, myös vientirakennusurakoihin [[sähkötekniikka|sähköteknisiä]] asennuspalveluita ja maahantoi esimerkiksi kuluttajille myytyjä [[nauhuri|radionauhureita]]. Traktoreista Hankkijan tunnetuimpia edustamia tavaramerkkejä olivat [[Massey-Ferguson]] ja myöhemmin [[Volvo BM Valmet]]. Sitä varten se hankki ensin [[Tammisto]]n tilan [[Helsingin pitäjä]]stä, myöhemmin [[Anttilan koetila]]n [[Tuusula]]sta. Vuosikymmenten kuluessa Hankkijan kiinteä omaisuus kasvoi merkittäväksi.
Vuonna [[1985]] Hankkija osti [[Rakennusliike Puolimatka]]n [[Armas Puolimatka]]n perheeltä.<ref name = NCC >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncc.fi/tietoa_nccsta/ncc_suomessa/historia/ | Nimeke = NCC : Historia| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = NCC| Viitattu = 28.4.2012 }}</ref> Kauppa mahdollisti Hankkijan itsenäisyyden useiksi vuosiksi, mutta käytännön liiketoiminta sopeutui kuitenkin liian hitaasti yhteiskunnan muutosten yleisesti liike-elämälle asettamiin vaatimuksiin. Hankkijan organisaatio osoittautui taloudellisesti kestämättömäksi. Novera-nimiseksi muuttunut Hankkija ajautui lopulta [[konkurssi]]in vuonna [[1992]],<ref name = NCC /> jolloin syvä taloudellinen [[Suomen 1990-luvun alun lama|lama]] kaatoi muitakin suomalaisia kotimarkkinoilla toimivia suuryrityksiä.
 
Maatalousalalta poistui myös monia muita yrityksiä, kuten [[Osuustukkukauppa|Osuustukkukaupan]] [[E-maatalous]] ja [[Tukkukauppojen Oy]]|Tukkukauppojen Oy:n]] [[TUKO]]:n [[T-maatalous]]. [[SOK]]|SOK:n]] ja [[Kesko]]n maatalousyksikköjen rinnalle muodostui pieni [[Y-maatalous]].
 
==Keskusosuusliike Hankkijan pää- ja toimitusjohtajat==
===Pellervon Välitysliike===
*Benjamin Alfhan, marraskuu 1901 - 19011901–1901
===Keskusosuusliike Hankkija===
*Taavi Arola, 1919–1947<ref>Martti Häikiö: ''Satoa ja katoa Hankkijan saralla'', s. 378.</ref>
*[[Väinö Pessi]], 1947-19611947–1961
*Eino Tuomola, 1961–1970<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id=975|nimi=Vuorineuvos Eino Tuomola (1908–1983)|tekijä=Tuomas Möttönen|ajankohta=5.9.2008}}</ref>
*Eino Tuomola, 1961-1970<ref>http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=975</ref>
*[[Jorma Järvi (pääjohtaja)|Jorma Järvi]], 1971-19861971–1986<ref>http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid{{Talouselämän vaikuttajat|id=1416|nimi=Vuorineuvos Jorma Järvi (1925–2001)|tekijä=Martti Häikiö|ajankohta=5.9.2008}}</ref>
*[[Pertti Tuomala]], 1986-19901986–1990
 
==Hankkija-Maatalous Oy==
Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty [[Hankkija-Maatalous|Hankkija-Maatalous Oy]] -nimiselle [[tytäryhtiö]]lle. Hankkija-Maatalous Oy aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa SOK ja Hankkija muodostivat Hankkija-Maatalous Oy:stä yhteisen maatalous- ja konekauppayrityksen, joka siirtyi vuonna [[1993]] kokonaisuudessaan [[SOK]]:n omistukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iT=84| Nimeke = Maanlaajuinen Agrimarket-ketju palvelee| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.agrimarket.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Agrimarket| Viitattu = 8. lokakuuta 2007| Kieli = }}</ref>
 
SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.s-kanava.fi/documents/15238/207023/Vuosikertomus+2014+FIN+web.pdf/8eff9880-f876-45f4-baf1-e203630006e5 | Nimeke = SOK-yhtymän tilinpäätös 2013| Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 21.2.2016}}</ref>. Yhtiön nimi muutettiin Hankkija Oy:ksi 1.7.2013<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=123222&tarkiste=6D09A699DD35F5534E3C2CA4735DA59717879B94 | Nimeke = Hankkija Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä | Viitattu = 21.2.2016 }}</ref>.
== Kirjallisuutta ==
* Suomen Rakennuskone Oy:n tarina. Kustantaja Laaksonen, Otavan kirjapaino Oy: Keuruu, 2016. ISBN 978-952-5805-80-2
* {{Kirjaviite | Tekijä = Annala, Vilho| Nimeke = Osuustoiminta maataloutemme kohottajana| Vuosi = 1955| Luku = Hankkija 1905-551905–55| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Keskusosuusliike Hankkija }}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://hankkija.fi/ Hankkija Oy]
 
 
[[Luokka:Hankkija]]