Ero sivun ”Heikki Partanen” versioiden välillä

Partanen opiskeli [[Taideteollinen oppilaitos|Taideteollisen oppilaitoksen]] elokuvakoulussa 1960–1963 ja toimi siellä kamerataiteen lehtorina 1965–1968. Hänen yhdessä [[Juha Soisalo]]n kanssa opinnäytetyönään tekemä lyhyt [[pala-animaatio]] ''Minna ja Merihärkä'' palkittiin [[Pohjoisvisio]]n kilpailussa 1964. Partanen muistetaan hänen vuosina 1964–1968 tekemistään, klassikoiksi muodostuneista pala-animaatiosarjoista ''Hinku ja Vinku'' ja ''[[Käytöskukka]]'', joissa lapsille opetettiin hyviä tapoja. Sarjoissa seikkailivat porsaat Hinku ja Vinku sekä pahantuulinen Suursyömäri. Ensimmäinen ''Hinku ja Vinku'' -sarja sai vuonna 1966 [[parhaan televisioelokuvan Jussi]]n lastensarjassa ja se palkittiin myös [[Valtion elokuvapalkinto|valtion elokuvapalkinnolla]] sekä [[Moskovan elokuvafestivaali|Moskovan elokuvafestivaaleilla]]. Partanen työskenteli 1960-lopulta alkaen yhdessä vaimonsa Riitta Rautoman kanssa. ''Käytöskukan'' jälkeen he toteuttivat muun muassa 13-osaisen animaatiosarjan ''[[Satuja vallasta]]'' (1973), jonka tuottivat yhdessä [[Yleisradio]] ja [[Sveriges Radio]], sekä vuosina 1973–1975 [[Kaarle Krohn]]in kokoamiin kansansatuihin perustuneet lyhytanimaatiot ''Kettu ja Karhu'', ''Koiran ja suden ystävyys'' ja ''Jänis ja vuohi''.<ref name="elonet" /><ref name="leinonen">Tuula Leinonen: ''100 vuotta suomalaista animaatiota'', s. 88–90. Aalto ARTS Books, Helsinki 2014.</ref>

 

 

Partanen nimitettiin [[taiteilijaprofessori]]ksi 1988.<ref name="leinonen" /> Hän teki itsemurhan 48-vuotiaana vuonna 1990.<ref name="elonet" />