Ero sivun ”Viljelykierto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh; w |
yhdistetty artikkeli vuoroviljely, viite |
||
Rivi 1:
'''Viljelykierto''' eli '''vuoroviljely'''<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|viljelykierto}}</ref> on [[maanviljely]]ä, jossa samalla [[Pelto|pellolla]] [[Viljelykasvi|viljeltävä kasvi]] vaihtuu peräkkäisinä vuosina.<ref name=suojelusanasto >{{Verkkoviite | Osoite = http://birdlife.fi/suojelu/misc/suojelusanasto.shtml | Nimeke = Suojeluun liittyvää sanastoa | Julkaisu = birdlife.fi | Julkaisija = BirdLide Suomi | Viitattu = 5.11.2009 }}</ref> Tarkoituksena on välttää haitat, joita aiheutuu saman kasvilajin viljelystä samalla paikalla. Viljelykierrossa vältetään maan väsyminen ja tuholaisten pesiytyminen, se vähentää rikkakasveja ja kasvinsuojeluongelmia, sekä pitää maan [[ravinne]]varannot tasapainoisena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/viherwiki/puutarhakoulu/maanparannus/viljelykierto | Nimeke = Viljelykierto | Julkaisu = kekkila.fi | Julkaisija = Kekkilä | Viitattu = 5.11.2009 }}</ref> [[Luomuviljely]]ssä kierto on keskeinen tekijä maan ravinteisuuden ja rakenteen ylläpitäjänä. Hyvään kiertoon kuuluu [[nurmi]]a, [[Vilja|viljoja]] ja juurikasveja.<ref name=suojelusanasto /> Viljelykiertoa on käytetty jo vuosisatoja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nicehouse.fi/puutarha/phoito/luomu/luomu5.htm | Nimeke = Viljelykierto - kasvivuorettelu | Julkaisu = nicehouse.fi | Julkaisija = Nicehouse | Viitattu = 5.11.2009 }}</ref> ja sen vaikutuksia satoon on tutkittu kauan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maatilan.pirkka.fi/mp2_04/otsikko06.htm | Nimeke = Viljelykierto takertelee – tilusvaihto avuksi | Ajankohta = 2/2004 | Julkaisu |Julkaisija = Maatilan Pirkka | Viitattu = 5.11.2009 }}</ref>
== Historia ==
Vuoroviljely on vanha tapa, jota on käytetty mm. [[Andit|Andeilla]] 600–1000 jaa. Suomessa vuoroviljely oli osa perinteistä maataloutta ja uusia viljelykierron muotoja otettiin käyttöön 1800-luvulla, mikä osaltaan paransi esimerkiksi karjatalouden tuottavuutta ja muutti viljelyn suuntaa<ref>http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/turku/perinteinenmaanviljelys.htm</ref>. Nykyään vuoroviljelyä opetetaan viljelijöille erityisesti kehitysmaissa maan hedelmällisyyden lisäämiseksi ja olojen parantamiseksi.
== Viljelykierron toteuttaminen ==
Viljelyalueella kasvatettavien kasvien sijaintia vaihdetaan eri vuosina. Osa pellosta saattaa olla [[kesanto]]na, osalla voidaan kasvattaa [[herne]]itä ja kolmannella osalla esimerkiksi [[porkkana]]a. Seuraavana vuonna viljelykasvien sijaintia vaihdettaessa voidaan kesantona levänneelle alueelle kylvää hernettä, joka juuristonsa [[typensitojabakteeri|typensitojabakteereja]] sisältävien nystyröiden avulla lannoittaa maata, hernettä kasvaneelle alueelle kylvää porkkanaa ja porkkanapelto jättää kesannolle. Luontaisen, joskin pienimuotoisen lannoituksen lisäksi vuoroviljelyn etuna on se, että edellisvuonna [[maaperä]]än jääneet tiettyyn kasviin erikoistuneet [[hyönteiset|tuhohyönteiset]] eivät löydä välittömästä ympäristöstään ravintokasviaan jolloin tuhot jäävät pienemmiksi.{{lähde}}
== Lähteet ==
| |||