Ero sivun ”Rooman kuningas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhdistelyä, lisäyksiä
lähteiden ja viitteiden muotoilua
Rivi 13:
 
=== Romulus ===
[[Rooman perustamistarina]]n mukaan veljekset [[Romulus ja Remus]] perustivat Rooman kaupungin [[21. huhtikuuta]] [[753 eaa.]] [[Romulus]] tappoi veljensä ja hänestä tuli Rooman ensimmäinen kuningas. Tämä tarina on muotoutunut vähitellen, kun kaupunki on luonut itselleen myyttistä menneisyyttä. [[Legenda]]n kirjasivat muistiin ajanlaskumme ajan alussa kirjailijat [[Livius]], [[Dionysios Halikarnassolainen]] ja [[Plutarkhos]]. Nykytutkimus on pyrkinyt selvittämään tarinan todenperäisyyttä, mutta mitään todisteita tarinalle ei ole löytynyt.<ref name="k-a">{{KirjaviiteTuomisto, s. 21–25, 102–112, 125–133.</ref>
| Nimeke = Rooman kuningasaika| Julkaisija = Karisto| Vuosi =2001| Tekijä = Tuomisto, Pekka | Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = 21-25, 102-112, 125-133| Selite =| Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Tunniste = | Isbn =951-23-4212-X}}</ref>
 
Romuluksen tiliin on historiankirjoituksessa pantu kaupungin kulttiin ja hallintoon kuuluvia ilmiöitä, perustamisen lisäksi esimerkiksi Rooman väestön jakaminen kolmeen [[Tribus (Rooma)|tribukseen]] (''Tities'', ''Ramnes'' ja ''Luceres''). Kaupungin ensimmäinen armeija oli Romuluksen aikana 3000 jalkamiehen ja 300 ratsumiehen suuruinen. Romuluksen kerrotaan myös nimittäneen ensimmäiset [[Rooman senaatti|senaattorit]].<ref name="castren">{{Kirjaviite | Tekijä = Castrén, Paavo | Nimeke = Uusi antiikin historia | Vuosi = 2011 | Sivu = 84–87 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Suomentaja = | Tunniste =ISBN 978-951-1-21594-3 }}</ref>
 
=== Numa Pompilius===
Tutkijat olettavat, että Numa Pompilius -niminen mahdollisesti [[Sabiinit|sabiinilainen]] henkilö on ollut olemassa. Hänen kuninkuudestaan ei ole mitään varmuutta. Legendan mukaan Numa oli roomalaisen kalenterin kehittäjä, mutta siihen liittyvät yksityiskohdat eivät ole uskottavia.<ref>Tuomisto, s. 144-155144–155.</ref>
 
===Tullus Hostilius===
Todennäköisesti Tulluskaan ei ole ollut Rooman kuninkaana. Legendoissa hänet kuvataan sotilaallisena hahmona. Sodat käytiin pääasiassa [[Latinalaiset|latinalaisia]] heimoja vastaan. Häntä pidettiin myös demokraattina, joka otti kaikessa huomioon senaatin mielipiteen.<ref>Tuomisto, s. 175-179175–179.</ref>
 
===Ancus Marcius===
Nimi Ancus oli aikanaan harvinainen ja sitä pidetään joko sabiinilaisena tai etruskilaisena. Hänen mainitaan valloittaneen Rooman lähialueelta Tiberin alajuoksulta kolme kaupunkia, joista ainoastaan Ficana tunnetaan. Rooman satamakaupunkia [[Ostia]]a pidetään hänen perustamanaan. Arkeologia ei anna tälle väitteelle tukea.<ref>Tuomisto, s. 185-187185–187.</ref>
 
===Etruskikuninkaat===
Kolmen viimeisen kuninkaan arvellaan olleen historiallisia henkilöitä. Näidenkään kuninkaiden olemassaolosta ei ole varmoja tietoja, mutta epäsuoraa todistusaineistoa on. Käytössä oli oletettavasti [[Vaalikuningas|vaalikuninkuus]]. Kuninkaan rinnalla oli etruskien tapaan ylimyssukujen neuvoa-antava kokous, [[Rooman senaatti|senaatti]].<ref name="k-a" />
 
Kuitenkin tutkijat ovat ihmetellen todenneet, että Liviuksen kuvaamat Tarquinius-kuninkaat ovat kovin pitkäikäisiä ja heille syntyy myös jälkikasvua korkeassa iässä. Onkin mahdollista, että Tarquiniukset ovat menneet sekaisin tai että heitä olisi ollut enemmän kuin kaksi. Tarquiniusten nimet viittaavat vahvasti [[Etruskit|etruskeihin]], joten on ajateltu, että Rooma joutui viimeistään heidän aikanaan etruskien valtaan. [[Forum]] kehittyi arkeologien mukaan Rooman poliittisen elämän keskukseksi Tarquinius vanhemman hallitusvuosiksi nimettynä aikana. Viimeinen kuningas Tarquinius Superbus kuvataan legendoissa julmaksi tyranniksi, joka lopulta aiheutti kuningasvallan kukistumisen ja siirtymisen tasavaltaan. Tämä lienee voittajien historiaa, jolla kuninkaan maine haluttiin mustata. Rooma omaksuikin vahvasti kuningaskielteisen asenteen, jonka takia [[Julius Caesar]] ei yksinvaltiaana ottanut käyttöön arvonimeä kuningas.<ref>Tuomisto, s. 205-215205–215 ja 267-275267–275.</ref>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Rooman kuningasaika| Julkaisija = Karisto| Vuosi =2001| Tekijä = Tuomisto, Pekka | Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = 21-25, 102-112, 125-133| Selite =| Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Tunniste = | Isbn =951-23-4212-X}}</ref>
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}