Avaa päävalikko

Muutokset

1 merkki lisätty ,  2 vuotta sitten
p
nimet oikein
| '''Vasili Maksimov''' (myöh. ''Vilho'') || 1918<ref name="smersh" />–1980 || Ylioppilas, toimi sodan aikana rivimiehenä Suomen armeijassa, sotainvalidi.<ref name="Parvi27" /> Suomen ulkoministeriön kielenkääntäjä.<ref name="smersh" /> Pidätettiin erehdyksessä samannimisen Valpossa toimineen setänsä sijasta.<ref name="Björkelund345" /> || 15 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Tuomio muutettiin 1947 vankeudeksi.<ref name="smersh" /> Palasi Suomeen 15.11.1955.<ref name="uhrit" /> Suoritti sen jälkeen Kauppakorkeakoulun tutkinnon.<ref name="Björkelund345" /> Oli nuorin Leinon vangeista.
|-
| '''Georgi NarbuthNarbut''' (''Juri Narbuth'') || 1896–1951<ref name="smersh" /> || Entinen Venäjän keisarillisen armeijan upseeri.<ref name="Björkelund345" /> Jäi 1922 Neuvosto-Venäjällä kiinni tiedustelusta Suomen hyväksi ja sai viiden vuoden vankeustuomion (vältti kuolemanrangaistuksen vain, koska Suomen viranomaiset väittivät häntä Suomen kansalaiseksi), jonka suoritettuaan palasi Suomeen.<ref>Partanen 2010, s. 346.</ref> Suomen kansalaisuus 1929.<ref name="Leitz288" /> Ulkoministeriön autonkuljettaja.<ref name="smersh" /> Sota-aikana ilmatorjuntajoukoissa.<ref name="Parvi27" /> || 20 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Tuomio muutettiin 1947 vankeudeksi. Kuoli tammikuussa 1951 Vladimirin vankilassa.<ref name="smersh" />
|-
| '''[[Unto Parvilahti]]''' (ent. ''Boman'') || 1907–1970<ref name="Uola">{{Kansallisbiografia|nimi=Parvilahti, Unto (1907 - 1970)|tekijä=Mikko Uola|ajankohta=6.9.2001|id=7825}}</ref> || Liikemies, toimi sodan aikana [[suomalainen SS-pataljoona|suomalaisen Waffen-SS-pataljoonan]] yhteysupseerina Berliinissä.<ref name="Uola" /> || 5 vuotta vankileiriä<ref name="Uola" /> || Karkotettiin Siperiaan tuomion suorittamisen jälkeen. Palasi Suomeen 1954 ja kirjoitti kokemuksistaan 1957 kirjan ''[[Berijan tarhat]]''. Muutti myöhemmin [[Espanja]]an. Rehabilitoitu 2001.<ref name="Uola" />
==Luovutuksen ja luovutettujen tausta==
===Luovutettujen poliittinen toiminta===
Lähes jokainen ”Leinon vangeista” oli harjoittanut ainakin jonkinlaista Neuvostoliiton vastaista toimintaa ja muutamat olivat myös vakoilleet Neuvostoliittoa vastaan. Useimmat olivat mukana erilaisten [[bolševikit|bolševikkien]] vallan kukistamista ajaneiden emigranttijärjestöjen toiminnassa tai ainakin lähellä niitä.<ref name="Partanen343-347">Partanen 2010, s. 343–347.</ref> Severin Dobrovolski ei Björkelundin antamasta kuvauksesta huolimatta ollut ilmeisesti tärkeimmän emigranttijärjestön [[Venäjän yleissotilaallinen liitto|Venäjän yleissotilaallisen liiton]] (ROVS) varsinainen jäsen, mutta hän avusti 1930-luvulla ROVS:n salaista tiedustelua järjestämällä sille vakoiluyhteyksiä Neuvostoliittoon. Hän oli myös 1920-luvun alussa johtanut [[Nikolai Tšaikovski]]n perustaman ”Toiminnan keskus” -nimisen taistelujärjestön Suomesta Neuvostoliittoon suunnattua toimintaa.<ref>Mainio 2015, s. 59–60, 223–225.</ref> Muista luovutetuista ainakin Dmitri Kuzmin-KarajevKaravajev kuului ROVS:ään. Vielä jyrkempään bolševikkivallan kukistamista ajaneeseen nuorten emigranttien järjestöön [[Kansallinen työn liitto|Kansallisen työn liittoon]] (NTSNP, myöhemmin NTS) kuuluivat ainakin Igor Verigin, joka oli 1930-luvulla NTS:n Suomen-pääorganisaattori, ja Dmitri Daragan, joka tosin erotettiin järjestöstä vuonna 1938.<ref name="Partanen343-347" /><ref>Maionio 2015, s. 254.</ref> Boris Popper oli kuulunut sekä Suomessa että Belgiassa emigranttien monarkistisiin aktivistijärjestöihin ja Valpon tietojen mukaan hän oli vuosina 1938–1939 yrittänyt omin päin muodostaa neuvostovastaista terroristisolua Suomessa. Vladimir Bastamov oli johtanut 1920-luvun lopussa Helsingissä toiminutta pientä aktivistiryhmää, joka suunnitteli väkivaltaisia iskuja Neuvostoliittoa vastaan saamatta tosin mitään aikaiseksi.<ref>Mainio 2015, s. 177, 254–261.</ref> Juri Narbuth johti 1920-luvun lopulla [[Venäläisen totuuden veljeskunta|Venäläisen totuuden veljeskunnan]] (BRP) Suomen taistelukeskuksen Helsingin-osastoa, johon myös Boris Björkelund kuului.<ref>Mainio 2015, s. 184.</ref><ref>Rislakki 1982, s. 116.</ref> Narbuth oli myöhemmin kuulunut [[Mladorossit|mladorossipuolueeseen]], joka oli alkuun monarkistinen järjestö, mutta muuttui 1930-luvulla neuvostomyönteisemmäksi. Verigin, Fjodor Pihra ja vahingossa pidätetty Vasili Maksimov olivat nuorisoseura [[Zweno]]n aktiiveja.<ref name="Partanen343-347" />
 
Boris Björkelundin usein lainatun arvion mukaan kenraali Dobrovolski olisi ollut joukosta ainoa poliittisesti riittävän merkittävä luovutuksen kannalta.<ref name="Partanen343" /> Pekka Kauppalan mukaan taas Kronstadtin kapinaa johtanut Stepan Petritšenko oli joukon historiallisesti merkittävin henkilö – ei tosin enää vuonna 1945.<ref name="Kauppala43">Kauppala 2011, s. 43.</ref> Toisaalta Petritšenko oli Valpon tietojen mukaan ilmoittanut kannattavansa Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestystä ja suunnitellut sopimuksen tekemistä valvontakomission kanssa voidakseen palata normaalisti kotimaahansa.<ref name="Partanen343-347" />