Jyväskylän lyseon kasvatti [[Alvar Aalto]] perustisti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia. Jyväskylä pysyi melko hiljaisena koulukaupunkina 20. vuosisadan alkuvuosiin asti, mutta se alkoi vähitellen kasvaa ja teollistua. OY Wilh. Schauman AB:n ja puolustuslaitosten valmistuminen Jyväskylään teollistutti kaupunkia jo ennen toista maailmansotaa, mutta vasta sotien jälkeen alkoi kaupungin nopea kasvu eikä se enää ollut pelkästään Suomen Ateena. Jyväskylästä tuli yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuskeskuksista. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä. Tämä purkuvimma oli valtakunnallinen ilmiö, mutta Jyväskylässä se oli erityisen paha, ainakin osittain tonttipulan vuoksi.<ref>Tommila, s. 579–595</ref>
Jyväskylään tuli [[talvisota|talvi]]- ja [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen [[Sortavalan maalaiskunta|Sortavalan maalaiskunnan]] [[siirtoväki|siirtoväkeä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm | Nimeke = Karjalaisten sijoittuminen: Vuoden 1945 maanhankintalain mukainen sijoitussuunnitelma (kartta) | Tekijä = Rapo, Seppo | Julkaisu = Luovutettu Karjala -sivusto | Ajankohta = 12.7.2001 | Julkaisija = Seppo Rapo | Viitattu = 1.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=41 | Nimeke = Siirtokarjalaisuus | Julkaisija = karjalan Liitto ry | Viitattu = 1.2.2015 }}</ref>
