Versio 10. tammikuuta 2017 kello 10.54 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta p stilisointia ← Vanhempi muutos		Versio 6. maaliskuuta 2017 kello 13.15 muokkaa kumoa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta p p Uudempi muutos →
Rivi 205: Kaikki [[klassinen mekaniikka\|klassisen mekaniikan]] ja [[sähkömagnetismi]]n peruslait ovat symmetrisiä myös ajan suhteen siten, että jos jokin ilmiö on niiden mukaan mahdollinen, se on mahdollinen myös käänteiseen suuntaan. Niinpä mikään fysiikan laki ei estäisi esimerkiksi [[planeetta\|planeettoja]] kiertämästä Auringon ympäri päinvastaiseen suuntaan. Jokapäiväisen kokemuksemme perusteella [[aika]] vaikuttaa kuitenkin perustavalla tavalla epäsymmetriseltä: [[menneisyys\|menneisyydellä]] ja [[tulevaisuus\|tulevaisuudella]] näyttää olevan ratkaiseva ero. Tämä ilmenee erityisesti siinä, että [[muisti\|muistamme]] menneisyyden mutta emme tulevaisuutta,<ref name=Hawking>{{kirjaviite \|Tekijä = Hawking, Stephen \| Nimeke = Ajan lyhyt historia \| Sivu = ~~144-147~~144–147 \| Julkaisija = WSOY \| Suomentaja = Risto Varteva \| Vuosi = 1988 \| Isbn = 951-0-14092-4}}</ref> toisaalta voimme vaikuttaa tulevaisuuteen mutta emme menneisyyteen, ja yleensäkin syy on aina ennen seurausta. Viimeksi mainittu seikka ilmaistaan [[suppea suhteellisuusteoria\|suppeassa suhteellisuusteoriassa]] [[kausaliteetti\|kausaliteetin]] invarianssina. Lisäksi useimmat ympärillämme havaitsemamme ilmiöt ovat selvästi [[irreversiibeli\|irreversiibelejä]] eli ne eivät voi tapahtua päinvastaiseen suuntaan: esimerkiksi pöydältä lattialle pudonnut astia saattaa särkyä, mutta sen sirpaleet eivät itsestään kokoonnu takaisin ehjäksi astiaksi. Niinpä jos mitä [[elokuva]]a näytetään takaperin, katsojat huomaavat asian yleensä heti.<ref name=Hawking />. [[Arthur Eddington]] antoi tälle ajan epäsymmetrisyydelle nimen [[ajan nuoli]]. [[Kosmologia\|Kosmologisella]] tasolla ajan epäsymmetrisyys ilmenee [[maailmankaikkeuden metrinen laajeneminen\|maailmankaikkeuden metrisenä laajenemisena]].<ref name=Hawking /> On osoittautunut, että arkielämän ilmiöiden ajallinen epäsymmetria eli irreversiibeliys perustuu kaikissa tapauksissa viime kädessä [[termodynamiikan toinen pääsääntö\|termodymaniikan toiseen pääsääntöön]] Rivi 222: Useimmat [[epäorgaaninen yhdiste\|epäorgaaniset]] ja monet [[orgaaninen yhdiste\|orgaanisetkin]] molekyylit ovat ainakin bilateraalisesti symmetrisiä; joillakin, esimerkiksi [[metaani]]molekyylillä on useampiakin symmetriatasoja. On kuitenkin olemassa runsaasti myös epäsymmetrisiä molekyylejä. Tällaisissa tapauksissa yhdisteellä on kaksi [[optinen isomeria\|optista isomeeria]], ja aine, joka sisältää vain toista isomeeria, on [[optisesti aktiivinen\|optisesti aktiivista]].<ref name=OrgKem>{{kirjaviite \| Tekijä = Mälkönen, Pentti \| Nimeke = Orgaaninen kemia \| Sivu = 159–162 \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1979 \| Tunniste = ISBN 951-1-05378-7}}</ref> Optisten isomeerien fysikaaliset ja kemialliset ovat muutoin samat paitsi että ne kiertävät [[polarisaatio\|polarisoitunutta]] valoa vastakkaisiin suuntiin.<ref name=OrgKem /> Sitä vastoin niiden [[fysiologia\|fysiologiset]] vaikutukset ovat yleensä erilaiset, mikä johtuu soluissa ennestään olevista optisesti aktiivisista aineista.<ref name=OrgKem /> Esimerkkejä biologisesti merkittävistä optisesti aktiivisista aineista ovat [[sokeri]]t<ref>Mälkönen, s. ~~170-176~~170–176</ref> sekä [[glysiini]]ä lukuun ottamatta kaikki [[aminohappo\|aminohapot]] ja [[proteiini]]t.<ref>Mälkönen, s. 200</ref> [[Kvartsi]]n kiderakenne on myös epäsymmetrinen, minkä vuoksi kvartsi on optisesti aktiivista. On siis olemassa kahdenlaisia kvartsikiteitä, jotka rakenteeltaan ovat toistensa peilikuvia ja kiertävät polarisoitunutta valoa vastakkaisiin suuntiin.<ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Otavan Iso fokus, 5. osa (Mo-Qv) \| Sivu = 3202, art. Polarisaatio \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1973 \| Tunniste = ISBN 951-1-01070-0}}</ref>

Ero sivun ”Symmetria” versioiden välillä