Ero sivun ”Assuan” versioiden välillä

Useat antiikin maan­tieteilijät olivat erityisen kiinnostuneita Syenestä, koska sen uskottiin sijaitsevan tarkalleen [[Kravun kääntöpiiri]]n kohdalla. Väitettiin, että keskipäivällä [[kesäpäivänseisaus|kesä­päivän­seisauksen]] aikana Aurinko paistoi sinne suoraan ylhäältä päin, taivaan korkeimmalta kohdalta eli [[zeniitti|zeniitistä]]. Näin ollen maahan pystysuoraan pystytetyllä kepillä ei olisi lainkaan varjoa. Tiedettiin myös, että tuohon aikaan vuodesta Auringon kuva heijastui siellä olleen kaivon veden pinnasta. [[Eratosthenes]] käytti tätä seikkaa hyväkseen määrittääkseen Maan ympärysmitan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Peter Lancaster Brown | Nimeke = Jokamiehen tähtitiedettä | Sivu = 12-1312–13 | Julkaisija = Otava | Suomentaja = Pertti Jotuni | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-1-01879-5}}</ref> Itse asiassa kaupunki sijaitsee hieman kääntöpiirin pohjoispuolella, 24° 5′ 23″ astetta pohjoista leveyttä. Niinpä kesäpäivänseisauksena pystysuoran kepin varjon pituus on vain 1/400 kepin pituudesta ja tuskin havaittavissa, ja Auringon kiekon pohjoisreuna on lähes suoraan ylhäälläpäin.