Versio 14. joulukuuta 2016 kello 09.29 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 5. maaliskuuta 2017 kello 16.50 muokkaa kumoa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta p p Uudempi muutos →
Rivi 32: Ennen neutriinon löytämistä näytti siis siltä, että beetahajoamisessa neutroni hajoaa vain protoniksi ja elektroniksi <math>\scriptstyle n \rightarrow p + e </math>. Tällöin liikemäärä reaktiossa ei vaikuttanut säilyvän, sillä elektronin energiaspektri oli jatkuva. Vuonna 1930 [[Wolfgang Pauli]] päätteli, että betahajoamisessa on synnyttävä myös kolmas hiukkanen, joka on sähköisesti neutraali ja jakaa energian elektronin kanssa,<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Steven Weinberg\| Nimeke = The Discovery of Subatomic Particles\| Kappale = \| Sivu = 146\| Selite = \| Julkaisija = Cambridge University Press \| Vuosi = 2003\| Tunniste = ISBN 978-0-52182351-7 \| Kieli = {{en}} }}</ref> mikä mahdollisti elektronin jatkuvan energiaspektrin. Tätä hiukkasta kutsutaan nykyään neutriinoksi. Kauan vaikutti kuitenkin siltä, ettei tätä "haamuhiukkasta" koskaan saada todennettua, mutta sitten huomattiin [[ydinreaktori]]sta tulevan niin valtavat määrät neutriinoja, että kokein oli mahdollista havaita niistä osa. Ensimmäisen havainnon niistä tekivät [[Clyde Cowan]], [[Frederick Reines]], [[F. B. Harrison]], [[H. W. Kruse]] ja [[A. D. McGuire]] vuonna 1956.<ref>{{lehtiviite \| Tekijä = Cowan, C.L Jr. & Reines F. & Harrison F. B. & Kruse, H. W. & McGuire A. D. \| Otsikko = Detection of the Free Neutrino: a Confirmation \| Julkaisu = Science \| Ajankohta = 20.7.1956 \| Numero = 124 \| Sivut = ~~103-104~~103–104 \| Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Winter, Klaus \| Nimeke = Neutrino physics \| Sivu = ~~38-40~~38–40 \| Julkaisija = Cambridge University Press \| Vuosi = 2000 \| Tunniste = ISBN 978-0-52165003-8 \| url = http://books.google.com/?id=v_tiL2NlfvMC&pg=PA38}}</ref> Tästä havainnosta Reinesille myönnettiin [[Nobelin fysiikanpalkinto]] vuonna 1995.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1995/ \| Nimeke = The Nobel Prize in Physics 1995 \| Julkaisija = Nobelin säätiö \| Viitattu = 26.9.2011}}</ref> Neutriinot tulevat esiin valtavien [[kloori]]pitoisten pesuainemäärien avulla, joissa silloin tällöin muuttuu klooriatomi neutriinon vaikutuksesta [[argon]]atomiksi. Nämä argonatomit voidaan kaapata talteen atomi atomilta. "Saalis" on tyypillisesti yksi argonatomi päivässä suuresta tankista seulottuna. Rivi 106: == Aiheesta muualla == * [http://cupp.oulu.fi/johd/neutriinofysiikka.html Oulun yliopiston CUPP-projekti -– Neutriinofysiikka] * [http://pdg.lbl.gov/ Particle Data Group] * Marko Hamilo: [http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/rikkoiko-neutriino-maailmankaikkeuden-kattonopeutta Rikkoiko neutriino maailmankaikkeuden kattonopeutta?] Suomen kuvalehti 5.11.2011.

Ero sivun ”Neutriino” versioiden välillä