Ero sivun ”Röntgentutkimus” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
p
p (p)
[[Kuva:Milky Way Galaxy center Chandra.jpg|thumb|300px|[[Chandra-avaruusteleskooppi|Chandra]]-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta.]]
'''Röntgentutkimus''' tarkoittaa säteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi sekä ilmiöiden ja aineiden mittaamiseksi. Menetelmä perustuu [[röntgensäteily]]n [[absorptio]]on, tai sähkömagneettisen säteilyn emitoitumiseen röntgensäteilyn vaikutuksesta. Joitain röntgentutkimuksia tehdään mittaamalla suoraan kohteen lähettämää röntgensäteilyä. Joskus myös gammasäteilyllä kuvattuja radiografisia tutkimuksia nimitetään röntgentutkimuksiksi, vaikka fysikaalisesti kyseessä ei ole sama asia. Röntgenkuva on perinteisesti kohteen vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva.<ref name="rdiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Tapiovaara, Olavi Pukkila, Asko Miettinen | Nimeke =Röntgensäteily diagnostiikassa | Vuosi = 2004 | Luku = 1 | Sivu = 13-4013–40 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy:n kirjapaino | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref><ref name="skaala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_utilization-of-x-rays,28 | Nimeke = Utilization of X-rays | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Röntgendiffraktiossa kuvan muodostaa tutkittavan kohteen sirontakuvio ja röntgenflueresenssispektrokopiassa tutkitaan kohteen emitoitoivaa sähkömagneettista spektriä, kun kohdetta sädetetään röntgensäteillä. Avaruustutkimuksessa kuvataan suoraan avaruuden lähettämää röntgensäteilyä, ilman kuvaajan omaa röntgenlähdettä.
 
Röntgentutkimuksen aloitti [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] keksiessään röntgensäteilyn. Röntgensäteet saivat poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tiedemiesten kuin maallikoiden keskuudessa. Uudesta säteilystä kehitettiin nopeasti lääketieteellisiä sovelluksia.<ref>Kragh, H. s 50.</ref> Myös röntgendiffraktio keksittiin pian röntgensäteiden löytymisen jälkeen.
Suomessa tehdään vuosittain noin 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta ja lisäksi noin 1,3 miljoonaa tavanomaista hammaskuvausta ja lähes 200&nbsp;000 hampaiden panoraamakuvausta. Maailmassa tehdään yhteensä arvioiden mukaan ainakin 5 miljardia röntgentutkimusta vuodessa. Molemmissa luvuissa on otettu huomioon kaikki [[radiologia|säteilytutkimukset]], ei pelkästään perinteiset röntgenkuvaukset. Eniten tehdään keuhkojen ja luuston röntgentutkimuksia. Hammaskuvia otetaan myös paljon, mutta annos potilasta kohden on pieni. Eniten säteilyä saadaan muista tutkimuksista kuin perinteisistä röntgenkuvauksista. [[Angiografia]]tutkimuksista ja erilaisista hoitotoimenpiteistä, kuten tukkeutuneen verisuonen avauksesta voi koitua suuri annos potilaalle. Niistä aiheutuva annos voi olla jopa satoja millisievertejä tutkimusta kohti. Myös [[tietokonetomografia]]tutkimuksissa annos voi olla suuri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/index/ | Nimeke = Röntgentutkimukset | Tekijä = STUK | Ajankohta = 8.9.2010 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 17.1.2011}}</ref><ref name="stat" />
 
Röntgensäteilyn käyttö lääketieteellisessä diagnostiikassa perustuu röntgensäteilyn kykyyn läpäistä kehon kudoksia, mutta myös siihen, että säteily vaimenee kudoksissa niiden alkuainekoostumuksesta ja tiheydestä riippuvalla tavalla. Röntgenkuvauksen kaksiulotteisuuden takia kuvattavasta kohteesta tulisi ottaa ainakin kaksi kuvaa eri suunnilta, jos se on kuvauksesta riippuen mahdollista. Esimerkiksi luut saattavat näyttää täysin vahingoittumattomilta toiselta suunnalta ja toiselta suunnalta kuvattaessa paljastuu sitten murtuma tai virheasento. Yleensä kuvataan etu- tai takakuva ja sitten sivukuva.<ref name="rdiag" /><ref name="wanha">{{Lehtiviite | Tekijä = Hälmstöm A J | Otsikko = Röntgenkoneen merkityksestä lääketietee palveluksessa | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 1909 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 138 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Selite = | Tunniste = | www = http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1909_5_134-149.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =1.7.2011}}</ref> Joskus kuvataan myös viisto- tai erikoisprojektioita. [[Mammografia]]ssa otetaan usein ylä-ala suunnan kuvan lisäksi sivukuvan sijasta ensisijaisesti viistoprojektio<ref>Möller E & Reif E. s. 288</ref>, kuten myös jalkaterän<ref>Möller E & Reif E s. 208</ref> ja kämmenen luiden kuvauksissa<ref>Möller E & Reif E. s. 134</ref>. Yleisiä erikoisprojektioita ovat ranteen [[ranneluu|veneluun]] kuvaukset<ref>Möller E & Reif E. s. 144-148144–148</ref> ja lannerangan taivutuskuvat<ref>Möller E & Reif E. s. 62</ref>.
 
Lääketieteelliseen röntgenlaitteistoon kuuluu röntgengeneraattorin ja -putken lisäksi telineet, joiden avulla röntgenputki ja kuvareseptori pidetään paikallaan ja potilas saadaan aseteltua tutkimusta varten. Laitteiston telineet voivat olla erilliset tai ne voivat muodostaa kiinteän kokonaisuuden.<ref name="rdiag" /> [[Mammografia]]tutkimuksissa kuvattava kohde eli rintarauhanen litistetään kuvausta varten kahden levyn väliin. Kuvan tarkkuus ja kontrasti paranevat, kun teline litistää rinnan on ohueksi ja tasaisemmaksi lähemmäksi ilmaisintekniikkaa tai filmiä.<ref name="mamm">{{Verkkoviite | Tekijä =Marko Lamminen | Nimeke =Mammografia | Osoite =http://www.sry.fi/index.php?81 | Ajankohta =4.11.1999 | Julkaisija =Suomen Radiologiyhdistys | Viitattu = 25.9.2011 | Kieli = }}</ref> [[gammakuvaus|Isotooppikuvantamisessa]] ei tuoteta säteilyä potilaan ulkopuolelta tavallisesta röntgenkuvauksesta poiketen, vaan potilaaseen viedään radioaktiivisia [[isotooppi|isotooppeja]], joita kuvataan gammakameralla. Kuvauksesta riippuen [[radiolääke]] annetaan joko suonensisäisesti, hengitysteitse tai suun kautta nautittuna.<ref name=isotop>{{Verkkoviite | Osoite = http://interactive.snm.org/docs/whatisnucmed.pdf | Nimeke = What is Nucreal Medicine? | Tekijä = SNM | Ajankohta = | Julkaisija = SNM | Viitattu = 31.5.2011}}</ref>
 
[[Image:Clinac.jpg|left|thumb|200px|Lineaarikiihdytin, jonka sivuilla on integroitu röntgenkuvausjärjestelmä.]]
Röntgenkuvauksia käytetään lääketieteessä myös [[sädehoito|sädehoidon]] apuvälineenä paikanvarmennukseen. Sädehoidossa ei käytetä nykyisin röntgenhoitoja, vaan [[lineaarikiihdytin|lineaarikiihdyttimillä]] tuotettua korkeaenergisempää säteilyä. Sädehoidossa potilaalle annetaan erittäin suuri sädeannos, joskus jopa 80 [[Gray|Gy]] pitkänä, joskus usean viikon ajanjaksona. Sädehoitoa annetaan vielä yleensä usealta eri suunnalta jokaisella hoitokerralla, joten sädetettävän kohteen paikan varmennus on tärkeää. Hoitokenttiä voidaan varmentaa kuvaamalla potilasta joko hoidonaikaisilla säteillä (Electronical portal imagin, EPI) tai röntgensäteillä (On-board imaging, OBI). EPI kuvaukset eivät ole röntgenkuvausta ja ne ovat laadultaan heikompia, koska niissä säteily on erittäin läpitunkevaa megavoltti-luokkaa (MV). OBI-kuvaukset tehdään lineaarikiihdyttimeen integroidulla röntgenkuvauslaitteella. Hoitokohteen varmennuskuvauksia vertaillaan annossuunnittelukuvauksiin luisien rakenteiden tai röntgenpositiivisien markkereden avulla. Esimerkiksi eturauhasen syövässä hoitokohde voidaan varmentaa eturauhaseen invasiivisesti laitettuihin kultajyviin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kahiluoto, A | Otsikko = Kuvantaminen sädehoidossa. Teoksessa P. Wood (toim.) | Julkaisu = Helsinki: Suomen röntgenhoitajaliitto Ry | Ajankohta = 2007 | Sivut = 39}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.varian.com/us/oncology/radiation_oncology/trilogy/on-board_imager.html#.UZnrnqIvU2g | nimeke = On-Board Imager (OBI) – confidence in tumor targeting | tekijä = Varian medical systems | julkaisu = Treatment Delivery Technology | julkaisija = © 1999-20131999–2013 Varian Medical Systems, Inc. | viitattu = 20.5.2013 | kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24669/Rautio_Jussi.pdf?sequence=1 | Nimeke = Kultajyväkohdennuksien osuvuus eturauhasen syövän sädehoidossa | Tekijä = Rautio, J | Tiedostomuoto = PDF |Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Verkkokirjasto Theseus | Viitattu = 20.5.2013}}</ref>
 
====Röntgentutkimuksien haittavaikutukset====
Säteilyn haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa säderasituksen kasvaessa. Potilaan ikä vaikuttaa myös riskiin. Alle 35-vuotiailla on suurempi elinikäinen riski sairastua syöpään röntgentutkimuksesta saamastaan säteilystä. Käytännössä kuitenkin todennäköisyys sairastua syöpäsairauksiin röntgenkuvantamisen takia on pieni. Vuosittain ihminen saa keskimäärin 1,7 millisievertin efektiivisen annoksen säteilyä, josta suurin osa on luonnon omaa taustasäteilyä. Määrä havaittavaan todennäköisyyteen syöpään sairastumiseen on noin 100 mSv.<ref name="SM">{{Lehtiviite | Otsikko = Säteilytutkimuksen muistikortti | Julkaisu = Ppshp | Ajankohta = 2011 | Numero = 2 | Sivut = 1-21–2 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä | Viitattu = 20.6.2011 |}}</ref><ref name="annoks">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/ | Nimeke = Röntgentutkimuksien säteilyannokset | Tekijä = STUK | Julkaisu = Säteilyn käyttö terveydenhuollossa | Ajankohta = 8.10.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 20.6.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiologyinfo.org/en/safety/index.cfm?pg=sfty_xray | Nimeke = Radiation Exposure in X-ray and CT Examinations | Julkaisija = radiologyinfo.org | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/R/Radiation.html | Nimeke = Radiation | Ajankohta = 28. toukokuuta 2011 | Julkaisija = rcn.com | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==== Eläinröntgenkuvaus ====
 
== Lähteet ==
{{Kirjaviite | Tekijä = Möller E & Reif E | Nimeke = Pocket Atlas of Radiographic Positioning | Vuosi = 2009 | Luku = 2-5 | Sivu = 62, 134, 144-148144–148, 228, 288| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Thieme | Tunniste = ISBN 978-3-13-107442-3 | Viitattu = 1.7.2011| Kieli ={{en}}}}
 
{{Kirjaviite| Nimeke = Kvanttisukupolvet | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2002 | Tekijä = Helge Kragh | Suomentaja = Jenny ja Arttu Wihuri - säätiö | Sivut = 49, 50 | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = ISBN 952-5202-53-4 }}
18 977

muokkausta