Ero sivun ”Röntgentutkimus” versioiden välillä

'''Röntgentutkimus''' tarkoittaa säteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi sekä ilmiöiden ja aineiden mittaamiseksi. Menetelmä perustuu [[röntgensäteily]]n [[absorptio]]on, tai sähkömagneettisen säteilyn emitoitumiseen röntgensäteilyn vaikutuksesta. Joitain röntgentutkimuksia tehdään mittaamalla suoraan kohteen lähettämää röntgensäteilyä. Joskus myös gammasäteilyllä kuvattuja radiografisia tutkimuksia nimitetään röntgentutkimuksiksi, vaikka fysikaalisesti kyseessä ei ole sama asia. Röntgenkuva on perinteisesti kohteen vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva.<ref name="rdiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Tapiovaara, Olavi Pukkila, Asko Miettinen | Nimeke =Röntgensäteily diagnostiikassa | Vuosi = 2004 | Luku = 1 | Sivu = 13-4013–40 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy:n kirjapaino | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref><ref name="skaala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_utilization-of-x-rays,28 | Nimeke = Utilization of X-rays | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Röntgendiffraktiossa kuvan muodostaa tutkittavan kohteen sirontakuvio ja röntgenflueresenssispektrokopiassa tutkitaan kohteen emitoitoivaa sähkömagneettista spektriä, kun kohdetta sädetetään röntgensäteillä. Avaruustutkimuksessa kuvataan suoraan avaruuden lähettämää röntgensäteilyä, ilman kuvaajan omaa röntgenlähdettä.

Röntgensäteilyn käyttö lääketieteellisessä diagnostiikassa perustuu röntgensäteilyn kykyyn läpäistä kehon kudoksia, mutta myös siihen, että säteily vaimenee kudoksissa niiden alkuainekoostumuksesta ja tiheydestä riippuvalla tavalla. Röntgenkuvauksen kaksiulotteisuuden takia kuvattavasta kohteesta tulisi ottaa ainakin kaksi kuvaa eri suunnilta, jos se on kuvauksesta riippuen mahdollista. Esimerkiksi luut saattavat näyttää täysin vahingoittumattomilta toiselta suunnalta ja toiselta suunnalta kuvattaessa paljastuu sitten murtuma tai virheasento. Yleensä kuvataan etu- tai takakuva ja sitten sivukuva.<ref name="rdiag" /><ref name="wanha">{{Lehtiviite | Tekijä = Hälmstöm A J | Otsikko = Röntgenkoneen merkityksestä lääketietee palveluksessa | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 1909 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 138 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Selite = | Tunniste = | www = http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1909_5_134-149.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =1.7.2011}}</ref> Joskus kuvataan myös viisto- tai erikoisprojektioita. [[Mammografia]]ssa otetaan usein ylä-ala suunnan kuvan lisäksi sivukuvan sijasta ensisijaisesti viistoprojektio<ref>Möller E & Reif E. s. 288</ref>, kuten myös jalkaterän<ref>Möller E & Reif E s. 208</ref> ja kämmenen luiden kuvauksissa<ref>Möller E & Reif E. s. 134</ref>. Yleisiä erikoisprojektioita ovat ranteen [[ranneluu|veneluun]] kuvaukset<ref>Möller E & Reif E. s. 144-148144–148</ref> ja lannerangan taivutuskuvat<ref>Möller E & Reif E. s. 62</ref>.

Röntgenkuvauksia käytetään lääketieteessä myös [[sädehoito|sädehoidon]] apuvälineenä paikanvarmennukseen. Sädehoidossa ei käytetä nykyisin röntgenhoitoja, vaan [[lineaarikiihdytin|lineaarikiihdyttimillä]] tuotettua korkeaenergisempää säteilyä. Sädehoidossa potilaalle annetaan erittäin suuri sädeannos, joskus jopa 80 [[Gray|Gy]] pitkänä, joskus usean viikon ajanjaksona. Sädehoitoa annetaan vielä yleensä usealta eri suunnalta jokaisella hoitokerralla, joten sädetettävän kohteen paikan varmennus on tärkeää. Hoitokenttiä voidaan varmentaa kuvaamalla potilasta joko hoidonaikaisilla säteillä (Electronical portal imagin, EPI) tai röntgensäteillä (On-board imaging, OBI). EPI kuvaukset eivät ole röntgenkuvausta ja ne ovat laadultaan heikompia, koska niissä säteily on erittäin läpitunkevaa megavoltti-luokkaa (MV). OBI-kuvaukset tehdään lineaarikiihdyttimeen integroidulla röntgenkuvauslaitteella. Hoitokohteen varmennuskuvauksia vertaillaan annossuunnittelukuvauksiin luisien rakenteiden tai röntgenpositiivisien markkereden avulla. Esimerkiksi eturauhasen syövässä hoitokohde voidaan varmentaa eturauhaseen invasiivisesti laitettuihin kultajyviin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kahiluoto, A | Otsikko = Kuvantaminen sädehoidossa. Teoksessa P. Wood (toim.) | Julkaisu = Helsinki: Suomen röntgenhoitajaliitto Ry | Ajankohta = 2007 | Sivut = 39}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.varian.com/us/oncology/radiation_oncology/trilogy/on-board_imager.html#.UZnrnqIvU2g | nimeke = On-Board Imager (OBI) – confidence in tumor targeting | tekijä = Varian medical systems | julkaisu = Treatment Delivery Technology | julkaisija = © 1999-20131999–2013 Varian Medical Systems, Inc. | viitattu = 20.5.2013 | kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24669/Rautio_Jussi.pdf?sequence=1 | Nimeke = Kultajyväkohdennuksien osuvuus eturauhasen syövän sädehoidossa | Tekijä = Rautio, J | Tiedostomuoto = PDF |Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Verkkokirjasto Theseus | Viitattu = 20.5.2013}}</ref>

Säteilyn haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa säderasituksen kasvaessa. Potilaan ikä vaikuttaa myös riskiin. Alle 35-vuotiailla on suurempi elinikäinen riski sairastua syöpään röntgentutkimuksesta saamastaan säteilystä. Käytännössä kuitenkin todennäköisyys sairastua syöpäsairauksiin röntgenkuvantamisen takia on pieni. Vuosittain ihminen saa keskimäärin 1,7 millisievertin efektiivisen annoksen säteilyä, josta suurin osa on luonnon omaa taustasäteilyä. Määrä havaittavaan todennäköisyyteen syöpään sairastumiseen on noin 100 mSv.<ref name="SM">{{Lehtiviite | Otsikko = Säteilytutkimuksen muistikortti | Julkaisu = Ppshp | Ajankohta = 2011 | Numero = 2 | Sivut = 1-21–2 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä | Viitattu = 20.6.2011 |}}</ref><ref name="annoks">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/ | Nimeke = Röntgentutkimuksien säteilyannokset | Tekijä = STUK | Julkaisu = Säteilyn käyttö terveydenhuollossa | Ajankohta = 8.10.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 20.6.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiologyinfo.org/en/safety/index.cfm?pg=sfty_xray | Nimeke = Radiation Exposure in X-ray and CT Examinations | Julkaisija = radiologyinfo.org | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/R/Radiation.html | Nimeke = Radiation | Ajankohta = 28. toukokuuta 2011 | Julkaisija = rcn.com | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

{{Kirjaviite | Tekijä = Möller E & Reif E | Nimeke = Pocket Atlas of Radiographic Positioning | Vuosi = 2009 | Luku = 2-5 | Sivu = 62, 134, 144-148144–148, 228, 288| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Thieme | Tunniste = ISBN 978-3-13-107442-3 | Viitattu = 1.7.2011| Kieli ={{en}}}}