Ero sivun ”Hieroglyfit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p stilisointia
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p p
Rivi 6:
Ensimmäiset varsinaiset hieroglyfit otettiin ilmeisesti käyttöön noin 5000 vuotta sitten, jolloin Niilin laaksoon kokoontuneita heimoja alettiin yhdistää yhtenäiseksi valtioksi. Hallinnollisissa asioissa ei puhuttu kieli riittänyt, vaan tarvittiin myös kirjoitusjärjestelmä.
 
[[Niili]]n laaksossa muinoin käytetyt hieroglyfit ovat yksi maailman vanhimmista kirjoitusjärjestelmistä, ainoastaan [[sumerit|sumerien]] nykyisen [[Irak]]in alueella kehittämä [[nuolenpääkirjoitus]] on vanhempi. Vaikka hieroglyfit poikkeavatkin täysin nuolenpääkirjoituksesta, pidetään todennäköisenä, että sumerien esimerkki vaikutti oleellisesti siihen, että myös egyptiläiset kehittivät oman kirjoitusjärjestelmänsä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava <| Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 119-120119–120 | Selite = 3. painos | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jared Diamond | Nimeke = Tykit, taudit ja teräs, ihmisen ihmiskuntien kohtalot | Sivu = 251 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 952-5202-56-9}}</ref>
 
Hieroglyfejä käytettiin tuhansien vuosien ajan, ja vaikka ne muuttuivat vuosien saatossa, pysyivät perusteet samoina. Muinaisessa Egyptissä puhuttu kieli kehittyi kirjoitettua huomattavasti nopeammin ja [[Vanha valtakunta|Vanhan valtakunnan]] kielestä tuskin olisi enää myöhäisempinä kausina ymmärretty mitään. Kirjakieli kuitenkin säilyi pidempään muuttumattomana. Varsinkin uskonnolliset tekstit kirjoitettiin usein vanhalla tavalla. Tätä voidaan verrata [[latina]]n asemaan Euroopassa keski- ja uudella ajalla.
Rivi 22:
Kun hieroglyfit olivat jääneet kokonaan pois käytöstä, pian ei kukaan osannut niitä lukeakaan, ja vasta 1800-luvulla [[Jean-Francois Champollion]] onnistui tulkitsemaan ne.
 
Egypti oli länsimailta suljettu valtio ennen vuotta 1798, jolloin sen valloitti [[Napoleon]]. Muun muassa [[Rooma]]an oli kuitenkin jo aikaisemmin tuotu egyptiläisiä [[obeliski|obeliskeja]], joihin kaiverrettuja tekstejä muutamat tutkijat yrittivät tulkita. Tulkinnat olivat useimmiten kuitenkin täysin virheellisiä; esimerkiksi 1600-luvulla [[Athanasius Kircher]] selitti erään Roomassa olevan obeliskin tekstin näin: "Jotta [[Osiris]] suostuisi suojelemaan [[Tyfon]]an väkivallalta, on suoritettava asianmukaiset [[riitti|riitit]] ja seremoniat uhreineen ja kutsuttava suojeleva kolminkertaisen maailman Genii sen varmistamiseksi, että Niilin antama hyvinvointi ei joudu vihollisen, Tyfonin väkivalloin tuhoamaksi." Todellisuudessa on tässä obeliskissa kuitenkin vain [[Egyptin 26. dynastia]]n faarao [[Apries|Aprieksen]] nimi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Andrew Robinson | Nimeke = The Story of Writing: Alphabets, Hieroglyphs & Pictograms | Sivu = 23 | Julkaisija = Thames & Hudson | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-0-500-28660-9}}</ref>
 
Napoleonin armeijan mukana tuli joukko tutkijoita ja maalareita dokumentoimaan muinaismuistoja. Tästä voidaan lukea [[egyptologia]]n alkaneen tieteenä. Vasta Napoleonin retkikunnan myötä päästiin hieroglyfejä kunnollisesti tutkimaan. Koska muinaisegyptin kieli oli kuollut, ei sitä kuitenkaan pystytty tulkitsemaan.
Rivi 124:
== Kirjoittaminen ==
=== Kirjurin työ ===
Kirjurit olivat varsin arvostettuja muinaisessa Egyptissä, sillä arviolta vain noin 2-32–3&nbsp;% kansasta osasi lukea hieroglyfejä Uuden valtakunnan aikaan ja vielä harvempi kirjoittaa niitä. Hieraattista kirjoitusta osattiin hieman paremmin, mutta sitäkään ei osattu laajemmin kansan keskuudessa. Monet ylhäiset kuvasivat joskus itsensä kirjureina, vaikkeivät sellaisia koskaan olleetkaan.
 
=== Koulutus ===