Ero sivun ”Virtaama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Viitteet: -> Lähteet |
lähteen mukainen teksti |
||
Rivi 1:
'''Virtaama''' eli '''tilavuusvirta''' on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan [[neste]]määrän [[tilavuus]] [[aika]]yksikössä.
== Joet, ojat tai salmet ==
[[Vesivoimala]]n virtaama voidaan määrittää useilla tavoilla. Yleensä se lasketaan vesivoimala [[hyötysuhde|hyötysuhteen]] tai uoman [[purkautumiskäyrä]]n avulla. Purkautumiskäyrä puolestaan voidaan laatia siivikkomittauksien perusteella. Siivikko on samantapainen laite kuin lasten puroleikeissä käyttämät potkurit. Sen pyörimisnopeus riippuu virtauksen nopeudesta. ▼
=== Mittaustapoja ===
Eräs tapa määrittää virtaama on laskea virtaukseen jotakin merkkiainetta ja mitata sen pitoisuuksia laskukohdan alapuolella. Pienemmissä [[joki|joissa]] tai [[puro]]issa voidaan käyttää myös [[mittapato]]ja. Mittapadossa on aukko, jonka muoto vaihtelee. Virtaama saadaan mittaamalla vedenkorkeus tässä aukossa. Virtaaman mittaus saadaan usein palautettua yksinkertaisemmin mitattavaan vedenkorkeuteen. Vedenkorkeus voidaan mitata joko kiinteällä mitalla, [[limnigrafi]]lla ([[järvi]]ssä) tai [[mareografi]]lla ([[meri]]ssä).▼
Virtaamissa esiintyy esimerkiksi vuodenajoista ja sääolista johtuvia vaihteluita. Siksi luotettavan virtaaman mittauksien tuloksissa on ilmoitettava mittausväli. Se on vuodenaikojen säännöllisyydestä johtuen yleensä kalenterivuosi. Virtaamat voidaan mitata esimerkiksi vuorokausittain, jolloin eri vuorokausiuen virtaamien keskiarvoa kutsutaan keskivirtaamaksi (lyhennetään MQ). Kertomalla keskivirtaama vuorokausilla saadan vuoden kokonaisvirtaus eli ohi virranneen veden kokonaismäärä.<ref name=ph_7/>
▲Eräs tapa määrittää virtaama on laskea virtaukseen jotakin merkkiainetta ja mitata sen pitoisuuksia laskukohdan alapuolella. Pienemmissä [[joki|joissa]] tai [[puro]]issa voidaan käyttää myös [[mittapato]]ja. Mittapadossa on aukko, jonka muoto vaihtelee. Virtaama saadaan mittaamalla vedenkorkeus tässä aukossa.
=== Virtaamien tilastointi ===
Virtaaman vaihteluista saadaan hieman tarkempi kuva, kun esimerkiksi päivittäisten virtaamien arvoista tehdään vuosittain tilastollinen vertailu. Näin voidaan eri uomien virtaamia vertailla keskenään. Yleensä poimitaan kaksi reuna-arvoa kustakin vuodesta:
:* HQ = ylivirtaama: vuoden aikana mitattu suurin virtaaman arvo
:* NQ = alivirtaama: vastaavasti pienin virtaaman arvo
Uomasta vuoden aikana mitatut virtaamat jäävät ainan näiden arvojen väliin.<ref name=ph_7/>
Keskivirtaamia ilmoitetaan kolme ja niiden laskemista varten kerätään tietoa tarkasteluajanjakson eli esimerkiksi kalenterivuoden ajan. Ne ovat:
:* MHQ = keskiylivirtaama: keskiarvo kaikista ylivirtaamista HQ
:* MQ = keskivirtaama: keskiarvo kaikista virtaamista Q
:* MNQ = keskialivirtaama: keskiarvo kaikista alivirtaamista NQ
Mitatuissa arvoissa voi olla mittamisen vaikudesta johtuvia epävarmuustekijöitä. Siksi virtaamisen arvoja ei ilmoiteta kovin tarkasti.<ref name=ph_7/>
Jokien vuosittaiset virtaamavaihtelut johtuvat usein maaston rakenteesta, järvien määrästä (vertaa [[järvisyys]]), lumen keskimääräisestä vuosittaisesta paksuudesta ja monesta muusta seikasta. Esimerkiksi [[Kemijoki|Kemijoen]] keskiylivirtaama on kuusinkertainen keskivirtaamaan nähden. Sen sijaan [[Vuoksi|Vuoksen]] vesistön keskiylivirtaama on vain 1,3–kertainen keskivirtaamaan nähden. Nämä erot näkyvät vastaavasti suuntaa-antavina myös keskialivirtaamissa.<ref name=ph_7/>
== Merivirrat ==
Merivirroille käytetään myös yksikköä [[Sverdrup (mittayksikkö)|sverdrup]] (= 10<sup>6</sup> m<sup>3</sup>/s), joka ei kuulu SI-järjestelmään.
== Vesivoimalaitokset ==
▲[[Vesivoimala]]n virtaama voidaan määrittää useilla tavoilla. Yleensä se lasketaan vesivoimala [[hyötysuhde|hyötysuhteen]] tai uoman [[purkautumiskäyrä]]n avulla. Purkautumiskäyrä puolestaan voidaan laatia siivikkomittauksien perusteella. Siivikko on samantapainen laite kuin lasten puroleikeissä käyttämät potkurit. Sen pyörimisnopeus riippuu virtauksen nopeudesta.
== Lähteet ==
=== Viitteet ===
{{viitteet
* <ref name=phy>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Physics| Kappale = | Sivu = 401| Selite = | Julkaisija = Boundless | Vuosi = 2013| Tunniste = ISBN 9781940464350| Viitattu =18.12.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
* <ref name=ph_7>{{Kirjaviite | Tekijä = Heinonen, Pertti | Nimeke = Vesiensuojelun ja vesistötutkimuksen perusteita | Vuosi = 1974 | Sivut= 7–12| Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Kunnallinen terveydenhoitoyhdistys | Viitattu = 2.3.2017 }}</ref>
}}
{{tynkä/Fysiikka}}
| |||