Ero sivun ”Viipurin Taiteenystävät” versioiden välillä

Suurlahjoittaja Seth Sohlberg (1856–1918) kuoli kansalaissodan aikana tammikuussa. Hänen testamenttinsa luettiin vasta sodan jälkeen, ja se sisälsi 5,8 miljoonan markan lahjoitukset kulttuurille muun muassa [[Åbo Akademi|Åbo Akedemille]], [[Svenska litteratursällskapet i Finland|Svenska Litteratursällskapetille]], [[Suomen Tiedeseura|Suomen Tiedeseuralle]], [[Suomen Historiallinen Seura|Suomen Historialliselle Seuralle]] ja Viipurin Taiteenystäville lisää 400 000 markkaa jo aikaisemman lahjoituksen lisäksi. Näin syntyneistä VTY:n lahjoitusrahaston korkovaroista voitiin aloittaa kunnollisten oppilasstipendien (1500 mk, 3500 mk) jako koulun oppilaille, sillä aikaisemmat stipendit olivat olleet pieniä (50 ja 350 mk). Stipendejä saivat muun muassa [[Olli Miettinen]], [[Lauri Välke]], [[Eva Gyldén]], [[Väinö Kunnas]], [[Jalmari Lankinen]], [[Väinö Rautio]] ja [[Eero Lehikoinen]].<ref name= valkonen />

 

 

Ajatukset ja toiveet taidemuseosta olivat jatkuvasti esillä Viipurin Taiteenystävien piirissä. Yhdistyksen ehdotuksen pohjalta Viipurin kaupunginvaltuusto teki vuonna 1928 päätöksen taidemuseon ja piirustuskoulun yhteisestä uudisrakennuksesta. Rahoitus tuli yhdistyksen lahjoitusrahastoista, kaupungin antamasta 650 000 markan avustuksesta (ehtona oli, että taidemuseon tulee kaupungin omistukseen). Lisäksi yhdistys haki valtion rahoitusta raha-arpajaisten voittovaroista 300 000 mk. Työt alkoivat kesäkuussa 1929 ja syyskuussa rakennus oli jo vesikatossa. Rakennuksen suunnitteli silloinen VTY:n sihteeri, arkkitehti Uno Ullberg (1879–1944). Uno Ullbergin suunnitelmat kypsyivät useiden luonnoksien myötä 1920-luvun loppuvuosina klassismista funktionalismiin. Epäsymmetrinen kahteen siipeen jakautuva rakennus nousi Pantsarlahden bastionille taiteen temppeliksi. Portaikosta ylös noustessa taidemuseo oli vasemmalla ja piirustuskoulu oikealla. Keskelle jäi aukio ja kaarevan pylväikön läpi avautui näkymä merelle satamarakenteiden yli. Kauan odotettu Viipurin taidemuseo ja taidekoulu avattiin 12. lokakuuta 1930 juhlallisesti tasavallan presidentti [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kristian Relanderin]] länsäollessa. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja [[Leo Hackman]] luovutti kultaisen avaimen kerä taidemuseon Viipurin kaupungille vihkiäistilaisuudessa.

Viipurin Taiteenystävien kokoelma on taidehistoriallisesti merkittävä. Siinä on edustettuna kotimaisia kuvataiteen mestareita. Tunnettuja teoksia, jotka ovat Lappeenrannassa, ovat [[Tyko Sallinen|Tyko Sallisen]] St.Malo (1914), Victor Westerholmin Kymijoki (1902) ja Pekka Halosen Koski (n.1900) ja Maisema Laatokalta (1903). Lappeenrannan taidemuseossa on kaikkiaan 102 maalausta ja grafiikkaa. Painopiste on vanhemmassa suomalaisessa maalaustaiteessa. Hämeenlinnan Taidemuseossa on muun muassa Eero Järnefeltin suuri Heinäkuun päivä (1891), [[Wilho Sjöström|Wilho Sjöströmin]] Tanssijatar (1912). Muita tunnettuja tekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi [[Jalmari Ruokokoski]], [[Marcus Collin]], [[Andreas Achenbach]], [[Ellen Thesleff]], [[Hjalmar Munsterhjelm]].<ref name="Räty & Viherluoto">{{Kirjaviite | Tekijä = toim. Räty & Viherluoto | Nimeke = Tyttö kukkivalla niityllä - aarteita Viipurin Taiteenystävien kokoelmasta| Vuosi = 2010| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = Etelä-Karjalan taidemuseo, Hämeenlinnan Taidemuseo| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.2.2017 | Kieli = suomi}}</ref>

 

 

== Lähteet ==