Versio 28. helmikuuta 2017 kello 02.09 muokkaa 188.238.55.100 (keskustelu) →‎Välirauha Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 28. helmikuuta 2017 kello 21.15 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 940 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 34: [[Talvisota\|Talvisodan]] maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]] ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Rauhan aikana sotilaskouluttamatta jääneet 100 000 nostoväkeen kuuluvaa määrättiin astumaan palvelukseen ja heidän sotilaskoulutuksensa talvisodan loppuvaiheessa vähäiseksi havaitun reservin lisäämiseksi aloitettiin. Kanta-aliupseereiksi koulutustehtävää varten pyydettiin jäämään talvisodassa kunnostautuneita ryhmänjohtajia. Suomi tähtäsi kansainvälisesti todettuun mahdolliseen enimmäismäärään väestöstä, mikä voitaisiin irrottaa muista tehtävistä armeijan palvelukseen eli 16 %:iin. Suomen tapauksessa tämän katsottiin riittävän vain koko itärajan operatiiviseen puolustamiseen. Kenraali [[Aksel Airo]] oli kirjoittanut aiheesta ~~Talvisodan~~talvisodan jälkeen kirjan ''Kunnia - isänmaa'', jos hän piti Suomen omia puolustusmahdollisuuksia pintapuolisesti vain numeroiden valossa tarkasteltuna lähes olemattomina. Ulkomaiden arviot Suomen puolustuskyvystä ennen ~~Talvisotaa~~talvisotaa perustuivat samoihin kriteereihin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Antti Leskinen, Antti Juutilainen\| Nimeke = Jatkosodan Pikkujättiläinen \| Vuosi = 2007\| Luku = Maavoimien joukkojen perustaminen\| Sivu = 77\| Selite = \| Julkaisupaikka = Porvoo\| Julkaisija = Wsoy\| Tunniste =ISBN 978-951-0-28690-6 \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 12.2.2016 \| Kieli = }}</ref> Saksa [[operaatio Weserübung\|hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan]] huhtikuussa 1940 ja valtasi maat nopeasti. Toukokuussa Saksa [[taistelu Ranskasta\|hyökkäsi Ranskaan]]. Maan pohjoisosan miehitti Saksa suoraan ja eteläosaan muodostettiin Saksan valvoma [[Vichyn hallitus]], joka kieltäytyi jatkamasta taistelua. Britannia valmistautui suuriin ilmataisteluihin estääkseen Britteinsaarien valtaamiseen tähtäävät Saksan sitä vastaan suorittamat laajat strategisiksi tarkoitetut pommitukset. Rivi 113: [[kuva:Finnish advance in Karelia during the Continuation War (finnish).png\|left\|255 px\|thumb\|Suomen puolustusvoimat hyökkäsi itse paitsi Itä-Karjalaan, myös Leningradin ja Vologdan alueille aina Syvärin eteläpuolelle saakka 1941; suomalaismiehitys jatkui aina vuoteen 1944 asti]] [[kuva:Terveiset mainilaan.png\|thumb\|Suomalaiset tykkimiehet lähettävät vanhalle rajalle päästyään ~~"terveiset"~~”terveiset” talvisodan alusta tuttuun Mainilaan.]] [[kuva:Continuation War 1941.jpg\|thumb\|Suomalaisjoukot ylittämässä Tarton rauhan (1920) rajaa]] [[kuva:JR45 crossing Murmansk railway.jpg\|thumb\|Suomalaisjoukot ylittämässä Muurmannin rataa lähellä Käppäselkää]]

Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä