Ero sivun ”Königstedtin kartano” versioiden välillä

'''Königstedtin kartano''' on [[Valtioneuvos|Valtioneuvoston]] edustuskartano. Königstedtin kartano sijaitsee [[Vantaa]]n [[Riipilä]]ssä, [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] muodostaman mutkan sisäpuolella.

 

[[Kartano]]n ensimmäiseksi omistajaksi mainitaan vuonna [[1511]] silloisen Helsingin pitäjän nimismies [[Olavi Niilonpoika]]. [[Ruotsi]]n [[Kristiina]]-kuningattaren holhoojahallitus lahjoitti Königstedtin kartanon vuonna [[1633]] [[Matts Tönnesson Creutzhammer]]ille.

Vuosina [[1660]]-[[1669]] kartano kuului kenraaliluutnantti [[Fredrik Löwell]]e. Nykyisen nimensä kartano sai kapteeni [[Johan Köhnn]]in mukaan, kun hänet aateloitiin nimellä '''Köhnningstedt'''.

[[1900-luku|1900-luvulla]] kartanon ovat omistaneet mm. eversti [[Mikael Gripenberg]] ja vapaaherra [[Gustaf Wrede]].

 

[[Suomen valtio]] osti Köningstedtin vuonna [[1961]] vapaaherratar [[Asta Wredel]]tä. Kartano muutettiin valtion edustustilaksi.

 

Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti vuonna [[1816]] todellinen valtioneuvos [[Jacob Wilhelm Hisinger]]. Rakennuksen arkkitehti oli perimätiedon mukaan [[Carl Ludwig Engel]], mutta todennäköisesti Königstedtin suunnitteli Engelin apulainen [[Pehr Granstedt]]. Nykyisen uusklassisen asunsa kartano sai vasta 1930-luvulla, arkkitehti [[Jarl Eklund]]in suunnittelemissa uudistustöissä, jolloin siihen lisättiin pylväiden kannattelema päätykolmio.

 

Kartanon sisätilojen empiretyyli kärsi 1950-60-lukujen modernisointitöissä, mutta viimeisessä 1990-luvun peruskorjauksessa se pyrittiin palauttamaan takaisin alkuperäiseen asuunsa museoalan ammattilaisten johdolla.

 

Königstedtin kartanossa pidettiin Vapaa Aceh-liikeen ([[Gerakan Aceh Merdeka]]) ja [[Indonesia]]n hallituksen väliset [[Acehin rauhanneuvottelut]], joita isännöi presidentti [[Martti Ahtisaari]].

 

http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1830&k=fi

 

[[Luokka:Suomen kartanot]]