Wikipedia

Ero sivun ”Keuhkoahtaumatauti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 10:
 
== Oireet ==
Aluksi keuhkoahtaumatauti voi olla lähes oireeton. Tyypillisiä oireita ovat [[yskä]], limannousu ja etenkin rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus. Hengitys voi vinkua. Taudin edetessä ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja hengenahdistusta kevyessäkin rasituksessa. Koska useat sairastuneet tottuvat oireisiinsa, päästään [[Lääketieteellinen diagnoosi|diagnoosiin]] usein vasta kun suuri osa keuhkojen toimintakyvystä on menetetty.<ref name="kh" />
 
Kauhkoahtauman ja [[astma]]n oireet muistuttavat osittain toisiaan. Astman syntymekanismi on kuitenkin erilainen ja hoito poikkeaa keuhkoahtaumasta, vaikka kumpaakin sairautta hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä. Tauti on helposti todettavissa [[spirometria]]lla eli mittaamalla keuhkojen tilavuutta ja uloshengityskapasiteettia. Laitteistoa ei ole joka terveysasemalla, mutta [[Hengitysliitto]] pyrkii toimittamaan mahdollisimman monelle terveysasemalle ns. minispirometrin, jota voidaan pitää kädessä kuten matkapuhelinta. Astma poikkeaa keuhkoahtaumasta erityisesti siinä, että astmapotilaan keuhkojen suorituskyky vaihtelee voimakkaasti.
Rivi 17:
Parantavaa hoitoa keuhkoahtaumatautiin ei ole olemassa, sillä muutokset hengitysteissä ovat luonteeltaan pysyviä. Tärkeimmän taudin aiheuttajan, tupakoinnin, lopettaminen on edellytys ahtaumataudin etenemisen pysähtymiseen. Lääkehoidoilla taudin oireita voidaan lievittää.
 
Lääkeellisistä hoidoista ensisijaisia ovat [[Antikolinergit|antikolinergisiset]] lääkkeet kuten [[tiotropium]]. Usein lisänä käytetään erilaisia kortikoidisumuttiimia[[Kortikosteroidi|kortikoidi]]<nowiki/>sumuttimia ja tarvittaessa pitkävaikutteisia [[Β2-agonisti|β<sub>2</sub>-agonisteja]] kuten [[salmeterolia]]. Osalla ahtaumapotilaista lääkkeiden vaste oireisiin on kuitenkin huono. Pitkälle edenneessä ahtaumataudissa saattaa ainoa oireita hyvin lieventävä lääke olla [[Happi|happikaasu]]. Happilisäystä täytyy kuitenkin käyttää varoen, jotta vältettäisiin [[hiilidioksidi]]pitoisuuden kasvu [[veri|veressä]]. Happilisä annetaan Suomessa kotiin käyttöön yleensä vain keuhkolääkärin tekemän perusteellisen arvion jälkeen, sillä pitkälle edenneessä ahtaumataudissa happilisän lopettaminen ei useinkaan onnistu.
 
Joissain tapauksissa on mahdollista tehdä keuhkoahtaumaa sairastavalle potilaalle [[keuhkonsiirto]].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Keuhkoahtaumatauti”