Ero sivun ”Kilikian armenialaiskuningaskunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
malline |
||
Rivi 1:
{{Historiallisen_valtion_tiedot
[[Kuva:Cilician Armenia-en.svg|thumb|Kilikian armenialaisvaltio ja sen pääkaupunki Sis.]]▼
|koko-nimi = Kilikian armenialaiskuningaskunta
|virallinen nimi = Կիլիկյան Հայաստան<br>Giligyan Hayastan
|nimi-genetiivissä =
|vuosi_alku = 1080
|vuosi_loppu = 1375
|lippu = [[Kuva:Rubenid Flag.svg|125px|border]]
|lippu-teksti =
|vaakuna = [[Kuva:Armoiries Héthoumides.svg|75px]]
|vaakuna-teksti =
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = [[Kuva:Cilician Armenia-en.svg|325px]]
▲
|valtiomuoto = Monarkia
|osa =
|valtionpäämies =
|valtionpäämiehen-nimike =
|hallituksenpäämies =
|hallituksenpäämiehen-nimike =
|pääkaupunki = Sis
|pinta-ala =
|väkiluku =
|väestönlaskentavuosi =
|väestötiheys =
|uskonto = [[Kristinusko]]
|kieli =
|valuutta =
|edeltäjät = [[Armenian kuningaskunta|Armenia]] osana [[Bysantti]]a
|edeltäjänimike = Edeltäjät
|seuraajat = [[Mamelukkien sulttaanikunta]]
|seuraajanimike = Seuraaja
|alaviite =
}}
'''Kilikian armenialaiskuningaskunta''' ({{k-hy|Կիլիկիայի հայկական թագավորություն}}) oli muinainen kuniningaskunta [[Vähä-Aasia|Vähässä-Aasiassa]].<ref name=wolff />.
Valtakunta sai alkunsa noin vuonna 1080 Rubenid-dynastiana, ja sitä hallitsi Bagratidin perhe, joka eri aikoina hallitsi [[Armenia]]n ja [[Georgia]]n valtaistuimia. Heidän pääkaupunkinsa oli alun perin [[Tarsus]], jonka nimeksi sittemmin tuli Sis (nykyinen [[Kozan]]). Kilikia oli vahva Euroopan [[Toinen ristiretki|ristiretkeläisten]] liittolainen, ja se piti itseään kristikunnan linnakkeena idässä. [[Mongolit]] valloittivat samaan aikaan suuria alueita Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä, joten armenialaiset Het'um-suvun ja Het'umid-suvun hallitsijat pyrkivät luomaan armenialaisten ja mongolien liittouman vastustamaan yhteisiä muslimivihollisia, varsinkin [[mamelukit|mamelukkeja]] ja paikallisesti [[Danishmendit|danishmendejä]]. Ristiretkivaltiot hajosivat 1200–1300-luvulla ja mongolit kääntyivät islamiin, jolloin Armenian kuningaskunta jäi ilman alueellisia liittolaisia. Kun mamelukkien säälimättömät hyökkäykset jatkuivat Egyptissä 1300-luvulla, Kilikian Armenian Lusignanin dynastia ajautui sisäiseen uskonnolliseen konfliktiin ja lopulta hajosi vuonna 1375.<ref name=wolff>The Kingdom of Cilician Armenia. Teoksessa Wolff, R. L. & Hazard, H. W. (toim.): ''The later Crusades, 1189-1311''. Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1962. Sivut 630–631, 649–659. [http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/History/History-idx?type=article&did=HISTORY.CRUSTWO.I0032&id=History.CrusTwo&isize=M Teoksen verkkoversio]. Myös PDF. Viitattu 15.11.2016.</ref>
Kaupallinen ja sotilaallinen vuorovaikutus eurooppalaisten kanssa toi uusia länsimaisia vaikutteita Kilikian asukkaiden elämään. Niihin kuuluivat monet länsieurooppalaisten elämänmuodot, kuten aatelisto, ritari, muoti ja vaatteet ja [[ranskan kieli|ranskankielisten]] otsikoiden,{{selvennä}} nimien ja ranskan kielen käyttö. Lisäksi Kilikian yhteiskunta siirtyi perinteisestä järjestelmästä lähemmäksi länsimaista [[feodalismi]]a. Euroopan ristiretkeläiset puolestaan lainasivat armenialaista osaamista, kuten osia armenialaisesta linnanrakentamisesta ja kirkkoarkkitehtuurista. Kilikian Armenia menestyi taloudellisesti, ja Ayasin satama toimi idän ja lännen välisen kaupan keskuksena.
== Lähteet ==
| |||