Ero sivun ”Muinaisitäslaavi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
k |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 24:
Vanhin muinaisvenäjänkielinen kirjoitus on Novgorodista vuodelta [[980]]. Vanhin käsin kirjoitettu kirja on [[diakoni]]n Gregorin vuosina 1056–1057 kirjoittama [[Ostromir(ovo) Evankeliumi]] ({{k-ru|Остромирово Евангелие}}), itäslaavilaiskirkollisen kirjallisuuden muinaisin muistomerkki, jota vuodesta 1806 lähtien säilytetään [[Venäjän kansalliskirjasto]]ssa [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Tämä on hyvin säilynyt kirje Novgorodin [[posadnik]]ille [[Ostromirov]]ille. Teos koostuu yhteensä 294:stä 20 × 24 cm:n kokoisesta [[pergamentti]]sivusta, jolle on kirjeen loppua kohti koossaan viidestä millimetristä seitsemään isonevilla kirjaimilla ja noin 18 riville käsin kirjoitettua tekstiä muun muassa siitä, milloin ja millaisissa olosuhteissa kirjoitus on valmistunut. Vanhimpana muinaisvenäjänkielisenä asiakirjana on säilynyt noin 1300-luvulta Mstislavova gramota ({{k-ru |”Мстиславова грамота”}}).<ref name="viite2"/>
Venäjän, ukrainan ja valkovenäjän kielet eriytyivät historiallisista syistä. Mongolien tuhottua Kiovan kaupungin vuonna [[1240]] ja vanhan Rusin valtakunnan päätyttyä nykyisen Venäjän alue joutui 240 vuodeksi mongoli- ja tataarivallan alle, kun taas Ukrainan ja Valko-Venäjän alueet tulivat [[Puola-Liettua]]n suurvallan osiksi. Näin venäläisyyden painopisteen siirtyessä vähän ennen 1200-luvun puoliväliä takaisin pohjoisille seuduille
Lähes kaikki suomen kielen slaavilaiset lainasanat ovat venäjästä tai muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta lainattuja, kaikkiaan niitä on noin tuhat sanaa.
Rivi 115:
Muinaisvenäjää kirjoitettiin aina [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillisillä kirjaimilla]]. Kreikkalaissyntyisten pappisveljesten [[Kyrillos | Kyrilloksen]] ja [[Methodios |Methodioksen]] vuonna [[863]] kehittämän aakkoston pohjalta syntynyt muinaiskirkkoslaavi oli yhteisenä kirjakielenä. Muinaiskirkkoslaavin kirjaimisto on vanhin kyrillisistä kirjaimistoista, ja se on peräisin [[900-luku|900-luvulta]]. Siihen kuului 43 kirjainta. [[Pietari Suuri]] uudisti venäjän aakkoset 1700-luvun alussa ja vuoteen 1708 mennessä kirjaimisto oli kehittynyt paljon, ja kirjainten määrä oli vähentynyt 34:ään.<ref name="viite7"/><ref name="viite8"/> Nykyisissä kielissä ovat käytössä kyrillispohjaiset kirjaimet, joskin muutaman aakkosen kohdalla on kielten välillä eroja. Kaikissa slaavilaisissa kielissä on paljon samanlaisia äänteellisiä ja kieliopillisia piirteitä, mutta ne eivät ole keskenään kokonaan ymmärrettäviä.<ref name="viite9"/>
Eri kulttuuripiirien vaikutuksessa historian aikana syntyneestä eriytymisestä huolimatta venäjä, ukraina ja valkovenäjä muistuttavat suuresti toisiaan. Vielä noin 1000 jaa. slaavit ymmärsivät toisiaan. Todella lähellä venäjän kieltä on valkovenäjä eikä ukrainakaan eroa siitä kovin paljon. Ukrainan kielen sanastosta noin kaksi kolmasosaa on
== Lähteet ==
|